Saamelaiskulttuuri

 

Lappi-sopimuksen 2017-2021 valmisteluun liittyvän helmi-maaliskuussa 2017 järjestetyn osallistavan työpajasarjan kuudes ja viimeinen työpaja järjestettiin Inarissa saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa 29.3.2017.

Työpajassa oli mukana noin 25 osallistujaa, jotka edustivat useita saamelaiskulttuuriin liittyviä organisaatioita.

 

Työpajan teemat

Työpajan teemoiksi oli Saamelaiskäräjien ja Lapin liiton yhteistyössä sovittu teemat arktinen talous, hyvinvointi sekä osaamisen ja työn muutos. Työpajan tavoitteena oli saada saamelaiskulttuuria edustavien asiantuntijoiden näkemyksiä ja toimenpide-ehdotuksia näihin jo aiemmin järjestetyissä työpajoissa myös tarkasteltuihin teemoihin.

 

Tärkeimmät ilmiöt ja toimenpiteet esiin

Työpajan osallistujat työskentelivät kolmessa ryhmässä, joista jokainen keskittyi yhteen sovituista teemoista. Ryhmissä etsittiin teemoihin liittyviä tärkeimpiä ilmiöitä, joiden avulla syntyisi se Lappi, jonka ryhmässä haluttaisiin toteutuvan vuonna 2025. Lisäksi ryhmät etsivät tärkeimmät toimenpiteet, jotka voisivat halutun tulevaisuuden tällä vajaan kymmenen vuoden aikaperspektiivillä tuottaa.

Työpajan kooste on esitelty alla teemoittain.

 

Osallistu keskusteluun

Koosteen lopussa on keskusteluosio, jonne voit käydä lisäämässä kommentteja yhteenvedosta tai tuoda esiin uusia näkemyksiä tai ehdotuksia. Myös kaikkien aiemmin järjestettyjen työpajojen koosteiden lopussa on kommenttiosio, jonne voit käydä lisäämässä ehdotuksesi.

 

1. Arktinen talous

Arktista taloutta pohtiva ryhmä keskusteli kulttuurisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävästä Lapista, vesistöjen merkityksestä arktisessa taloudessa, luonnon haaskauksen merkityksestä ja puhtaaseen luontoon perustuvien elinkeinojen roolista Lapin tulevaisuudessa erityisesti pitkällä aikavälillä.

 

 

 

Arktinen talous -ryhmän tunnistamat
tärkeimmät tavoitteet ja toimenpiteet ovat:

 

Lapin hyvän tulevaisuuden kannalta on luonnon säilyminen elävänä ja terveenä

Tarvitaan tietoisuuden ja tiedon kasvattamista, ymmärrystä ja osaamista

Tarvitaan Slow Businestä - liiketoimintaa, joka perustuu luontoarvoihin, inhimillisyyteen ja luonnon arvojen ja rauhan tunnistamiseen

 

Vahvan talouden kannalta oleellista on tuotteen arvon kasvattaminen luksukseksi, jolla tarkoitetaan Lapin luonnon ainutlaatuisuutta ja sen säilyttämistä elävänä ja terveenä

Läheltä ja omavaraista:
Tuotteen arvon kasvattaminen tässä kehyksessä edellyttää paikallisten alkutuotteiden edelleen jalostamista

Luonnon elävänä ja terveenä säilymisen näkökulmasta matkailun kehittäminen tarkoittaa muun muassa matkailijoiden määrän säätelyä

 


 

 

Luonto on tärkein

Lopputulema oli, että tärkein ilmiö ja tavoite Lapin hyvän tulevaisuuden kannalta on luonnon säilyminen elävänä ja terveenä.

 

Lisää tietoa

Jotta tämä voisi toteutua, tarvitaan tietoisuuden ja tiedon kasvattamista, ymmärrystä ja osaamista - jota ryhmässä kutsuttiin myös brainwashiksi ja  Lapin elämän ABCksi. Lapin elämän ABC synnyttää brändin ja alabrändejä, esimerkkinä koltta-alueen brändi kulttuurialueena.

 

Hidas bisnes kärkeen

Liiketoiminnan ja talouden näkökulmasta luonnon säilyminen elävänä ja terveenä edellyttää ryhmän mielestä Slow Businestä - liiketoimintaa, joka perustuu luontoarvoihin, inhimillisyyteen ja luonnon arvojen ja rauhan tunnistamiseen. Slow Business -ajattelun oleellinen näkökulma on luonnonvarojen käyttö paikallisten ja alueellisten tarpeiden, ei ulkopuolelta määriteltyjen tarpeiden pohjalta.

 

Luksus on ainutlaatuisuutta

Vahvan talouden kannalta oleellista ryhmän mielestä on tuotteen arvon kasvattaminen luksukseksi. Luksuksella tarkoitetaan erityisesti ainutlaatuisuutta, joka viime kädessä tarkoittaa Lapin luonnon ainutlaatuisuutta ja sen säilyttämistä elävänä ja terveenä. Ainutlaatuisuus tarkoittaa perinteiden ymmärtämistä ja perinteisen tiedon arvostusta, joka pohjaa biologian, talouden ja kulttuurin kestävään tasapainoon ja ihmisen ja luonnon suhteeseen.

 

Läheltä ja omavaraista

Tuotteen arvon kasvattaminen tässä kehyksessä edellyttää paikallisten alkutuotteiden edelleen jalostamista. Kysymyksessä voivat olla lähiympäristön tuottamat lähiruokatalouden raaka-aineet ja niiden jalostaminen Sodankylän esimerkillisen kouluruokailun mukaisesti. Jalostaminen ja edelleen kehittäminen voi liittyä uusiutuvan energian muotoihin kuten tuulivoiman tuottamaan energiaomavaraisuuteen, sähköistettyjen ajoneuvojen kehittämiseen tai esimerkiksi perinteisten kulkuneuvojen kuten rekien kehittämiseen siten, että uudessa energiatalouden maisemassa niistä tulee liikkuvuutta parantavia välineitä.

 

Kestävään matkailuun

Arktisen talouden ryhmään osallistuneiden saamelaisasiantuntijoiden mukaan matkailu on yksi arktisen talouden merkittävistä toimialoista. Luonnon elävänä ja terveenä säilymisen näkökulmasta matkailun kehittäminen tarkoittaa muun muassa matkailijoiden määrän säätelyä pienemmän hiilijalanjäljen saavuttamiseksi ja matkailutuotteiden kehittämistä niin, että kertakäyttöisten palveluiden sijaan kehitetään palveluita, jotka hyödyntävät yritysten yhteistyössä toistuvasti samoja reittejä ja tulipaikkoja.


Ytimessä on lähielinkeinojen tukeminen, tutkimukseen perustuvan lisätiedon saaminen luonnon, ihmisten ja talouden tilasta sekä yhteisöllisen - kuten osuuskuntamuotoisen toiminnan - synnyttäminen.

 

2. Hyvinvointi

Tulevaisuuden Lappi on kaikenikäisten koti, jossa kieli ja kulttuuri pysyvät elävinä ja jossa kaikkia kuunnellaan. Lapissa uskotaan tulevaisuuteen ja pidetään ”katse avarasti maailmalle ja jalat tukevasti Lapissa”. Digitaalisuuden mahdollisuuksiin on tartuttava, jotta kyetään toimimaan jälkimaantieteellisessä maailmassamme, yli rajojen.

 

 

 

Hyvinvointi -ryhmän tunnistamat
tärkeimmät tavoitteet ja toimenpiteet ovat:

 

Opinto-ohjaajista kulttuurista perillä olevia elinkeino-koordinaattoreita, jotka rohkaisevat nuoria pysymään kotikonnuilla

Hanke-sanan ja byrokratian sijaan rehtiä työntekoa ja yhteisöllisyyttä

Nuorille tukea ja tekemistä. Lapin luonto avuksi. Se parantaa

 
 
Hyvinvointi 3-01.png

Katse avarasti maailmalla, jalat tukevasti Lapissa. Digitalisaatio avulla ylittämään maantieteellisiä rajoja

Rakkaus ihmisiin, kieleen, kulttuuriin, kotiseutuun, luontoon ja koko maailmaan

 

 

 

 

Tärkeänä nähtiin, että lappilaiset nuoret uskaltaisivat jäädä kotikonnuilleen, tekemään työtä ja yrittämään. Tällä hetkellä opettajat ja opinto-ohjaajat eivät tähän kannusta. Syntyi ajatus kehittää opoille oma koulutusohjelma, joissa heistä koulutettaisiin kunnan elinkeinokoordinaattoreita. Viime kädessä nuoria tietenkin houkuttelevat työpaikkojen lisäksi myös viihtyisä työ- ja toimintaympäristö.  Yrittäjyyteen on panostettava luonnollisesti myös sillä ansaintaa on yhä useamman haettava palkkatyön ulkopuolelta.

Elinkeinokoordinaattoreilla kuten kaikilla Lapissa toimivilla pitää olla aitoa kulttuurintuntemusta. Se pitää myös olla ajan tasalla.

Nuoriin ja ikäihmisiin on kiinnitettävä erityistä huomiota. Hyviä käytäntöjä esimerkiksi ikääntyvien palveluille tulisi etsiä ja myös rahoittaa. Nuorille syrjäytymisvaarassa oleville taas pitää järjestää tukea ja tekemistä. Joutilaisuus johtaa usein huonoihin valintoihin. Luonto parantaa ja tarjoaa loputtomia toimintamahdollisuuksia ja sitähän on Lapissa runsaasti tarjolla.

Yhteisöllisyys on lappilainen voimavara ja yhteiset kohtaamiset siksi erityisen tärkeitä. Niitä tulisi järjestää useammin. Byrokratiaa ei alkuvoimaisessa ja omaperäisessä Lapissa sen sijaan tarvita eikä kankeasti johdettuja hankkeita.  Ne voidaan korvata yhteisellä työnteolla ja tositoimilla.

Hihat ylös ja yhteistyöhön, kaikui yhteinen viesti.  

Kaiken takana on kuitenkin aina rakkaus.

 

 

3. Osaamisen ja työn muutos

Osaamisen ja työn muutoksesta keskustelleen saamelaisasiantuntijoiden ryhmän tärkeimmäksi ilmiöksi ja siitä kumpuavaksi tavoitteeksi nousi selkeästi elinvoimaiset saamen kielet ja kulttuuri.

 

 

 

Osaamisen ja työn muutos -ryhmän tunnistamat
tärkeimmät tavoitteet ja toimenpiteet ovat:

Elinvoimaisten saamen kielten ja kulttuurin merkitys saamelaisten oman yhteisöllisyyden tukena nähtiin ensiarvoisena

Saamen kieliin ja kulttuuriin liittyvä tietoisuus ja tieto Suomessa ja myös kansainvälisesti on tärkeää

Kieli- ja kulttuurisiidat tarjoaisivat mahdollisuuden oppia ja osallistua yli sukupolvien ja riippumatta asuinpaikasta

 
 

Digitalisaatio nähdään keinona koulutuksen kehittämiseen ja palveluiden tuottamiseen

Saamen kielten ja kulttuurin opetuksen varmistaminen jokaiselle saamelaiselle lapselle ja nuorelle

 

 

 

Saamen kielet ja kulttuuri tukevat yhteisöllisyyttä

Elinvoimaisten saamen kielten ja kulttuurin merkitys saamelaisten oman yhteisöllisyyden tukena nähtiin ryhmässä ensiarvoisena. Kieliin ja kulttuuriin liittyvä merkitys yltää myös laajemmalle. Saamen kieliin ja kulttuuriin liittyvä tietoisuus ja tieto Suomessa ja myös kansainvälisesti on tärkeää.

 

Siidat kieli- ja kulttuuriympäristöinä

Saamen kielten ja kulttuurin elinvoimaisuuden mahdollistamiseksi ryhmä ehdottaa pienten yhteisöllisten siidojen perustamista saamelaisalueen kyliin. Kieli- ja kulttuurisiidat tarjoaisivat mahdollisuuden oppia ja osallistua yli sukupolvien ja riippumatta asuinpaikasta. Taustalla on rakkaus omaan kieleen ja kulttuuriin.

Kieli- ja kulttuurisiidaa on kokeiltu aiemminkin. Ryhmässä muistutettiin, että siidoja syntyi 2 000-luvun alussa toteutetussa hankkeessa, mutta malli ei silloin hankeluonteen vuoksi jäänyt pysyväksi. Ryhmässä olleiden saamelaisyhteisön jäsenten kokemukset taannoisesta hankkeesta olivat kuitenkin niin hyvät, että mallin uudelleen herättäminen ja kehittäminen nähdään tärkeäksi. Uusissa siidoissa digitalisaation hyödyntäminen mahdollistaisi tapoja toimia, jotka ovat paikkariippumattomia.

 

Saamelaisten oma digiloikka

Emme saa tippua kärryiltä, viestivät ryhmän osallistujat. Saamelaiset tarvitsevat oman digiloikan. Digitalisaatio nähdään keinona koulutuksen kehittämiseen ja palveluiden tuottamiseen. Etäopetus mahdollistaa ammatillisen ja korkeakoulutasoisen kouluttautumisen ilman, että on muutettava pois saamelaisalueelta. Digitalisaatio mahdollistaa kuntien kulttuurilähtöiset ja muut palvelut pitkien etäisyyksien saamelaisyhteisössä samoin kuin yhteydet muualla asuvien saamelaisten kanssa. Siidat olisivat hyvinvoinnin solmupisteitä, jossa voi olla läsnä fyysisesti tai etäyhteyksien avulla.

 

Kielen ja kulttuurin opetus jokaiselle

Ryhmän näkemyksen mukaan oleellisinta on saamen kielten ja kulttuurin opetuksen varmistaminen jokaiselle saamelaiselle lapselle ja nuorelle. Yhdenvertaisuus on tärkeä ja etäopetus on sen tavoittamisessa mahdollisuus. Jotta yhdenvertaisuus toteutuisi, on varmistettava riittävät resurssit ja selvät vastuut koulutuksen ja palveluiden tuottamisessa.

Yhtenä tärkeänä mahdollisuutena nähdään Saamelaisalueen koulutuskeskuksen edelleen kehittäminen elinkeinojen, kulttuurin ja kielien osaamiskeskukseksi.

Koko Saamenmaan, Norjan, Ruotsin ja Suomen välisen pohjoismaisen yhteistyön kehittäminen nähdään tärkeäksi, samoin Kuolan niemimaan mukaan saaminen tähän yhteistyöhön.

 

Saamelaiset luovat

Osaamisen ja työn muutoksesta keskustelleen ryhmän selkeä viesti on, että lähtökohdan saamen kielten ja kulttuurin kehittämisessä ja digitalisaation hyödyntämisessä pitää olla saamelaislähtöisyys - saamelaiset luovat itse.

 

Yhteisöllisyys ja alhaalta ylöspäin toistuvat

Sama näkökulma, alhaalta ylöspäin lähtevä yhteisöllinen kehittäminen, on tullut esiin myös muissa Lappi-sopimukseen liittyvissä työpajoissa työpajan teemasta riippumatta. Yhteisöllisyys ja alhaalta ylöspäin ovat yksi koko työpajasarjan selkeästi toistuvista näkemyksistä.