Menestyksen välineet

 

Kolmannessa, 28.2. järjestetyssä työpajassa keskusteltiin menestyksen tekijöistä. Millä keinoilla Lappi olisi tulevaisuudessa entistäkin menestyneempi?

Päivä aloitettiin asiantuntijapuheenvuoroilla, jonka jälkeen osallistujat jakautuivat ryhmiin, joissa työskenneltiin seuraavan viiden teeman parissa:

  • Lappi - Yrittäjyyden mekka

  • Verkostot seuraavalle tasolle

  • Johtamisen muutos

  • Toimintaympäristö

  • Villi kortti

 

Työpajatyöskentely pohjautui kunkin teeman asiantuntija-parin luomaan positiiviseen tulevaisuuskuvaan, joka sijoittui vuodelle 2025. Kunkin ryhmän tehtävä oli löytää yksi tavoittelemisen arvoinen asia, jonka he näkivät Lapin menestyksen kannalta merkittävänä ja miettiä, millä keinoilla voisimme valitun tavoitteen saavuttaa.

Tällä kertaa avuksi tuotiin myös ryhmien itsensä luoma kuvitteellinen henkilö, jonka kautta kehitystä ja vaadittavia toimenpiteitä tarkasteltiin. Seuraavassa on kiteytykset kunkin ryhmän tekemästä työstä, jonka he esittelivät lopuksi muille osallistujille luomiensa henkilöiden kautta.

P.S. Tämän sivun lopusta löydät kommenttikentän, johon voit lisätä omat ajatuksesi. Mitä keskusteluista nyt puuttui? Mikä taas pitäisi ehdottomasti saada mukaan Lappi-sopimukseen? Sana on vapaa, tervetuloa mukaan keskusteluun!

 
 
 
 

1. Lappi - Yrittäjyyden mekka

TULEVAISUUSKUVA

Lappi on profiloitunut maailman parhaana paikkana tehdä paikasta riippumatonta työtä luovassa ja hyvinvointia lisäävässä luksusympäristössä. Tietoliikenneyhteydet ja lähipalvelut mahdollistavat digitaalisuuteen, teknologiaan, verkottumiseen ja verkostoihin pohjautuvan yrittäjyyden ja asumisen puhtaan luonnon ja inspiroivien maisemien keskellä. 

Alusta-ja jakamistalouden ja yhteisöllisen (osuustoiminnallisen) yrittäjyyden nousun myötä yrittäjyys on lappilaisten elämäntapa.

Lappilainen yrittäjyys pohjautuu ja profiloituu yhä enemmän  ekologisuuteen, puhtauteen, hyvään elämään ja onnellisuteen sekä yhteiskunnalliseen vastuullisuuteen ja yhteisöllisyyteen. Tämä yhdessä saumattoman korkeakouluyhteistyön kanssa on luonut Lapista kiinnostavan kotina ja yrittäjyyden paikkana erityisesti nuorten korkeakoulutettujen silmissä.

Matkailu ja kaivostoiminta toimivat  Lapin pienyrittäjyyden proaktiivisina ja yhteiskuntavastuullisina vetureina, jotka hyödyntävät ja ottavat  menestykseensä mukaan luovien alojen, hyvinvointialan sekä ekologisuuteen pohjautuvaa  ja yhteiskunnallisiin ongelmiin vastaavaa yrittäjyyttä.

Lapin yrittäjyyden tukirakenteet ovat joustavat, aina saatavilla ja helposti löydettävissä ja lähestyttävissä ja vastaavat eri taustaisten asiakkaiden tarpeisiin. Vaikka elämme digitaalisessa yhteiskunnassa, verkostolla on aina kasvot ja kuunteleva ja kannustava ihminen paikallisesti lähellä asiakasta, joka ohjaa asiakasta paikallisiin, maakunnallisiin, valtakunnallisiin ja globaaleihin yritysten yhteistyöverkostoihin ja asiantuntijapalveluihin.

Yrittäjyyden tukipalvelut tunnistavat ja kehittävät proaktiivisesti uusiin ilmiöihin pohjautuvaa yrittäjyyttä:  niistä löytyy vahva osaaminen ja käytännön apu myös alusta - ja jakamistalouteen, yhteiskunnalliseen, sosiaaliseen ja yhteisölliseen yrittämiseen ja kokeiluihin ja innovaatioihin.

 

 

 

Lappi - Yrittäjyyden mekka -työryhmän valitsemat tärkeimmät
tavoitteet ja toimenpiteet olivat: 

 

Yrittämisen alkutaivalta tulee tukea taloudellisesti

 

Tarvitaan yhteisöllisiä oppimisalustoja tiedon hakemiseen ja sen löytämiseen ajasta ja paikasta riippumatta

Tietoliikenneyhteydet täytyy saada kuntoon, myös syrjäseuduilla


 

 

RYHMÄN LUOMA PERSOONA, TAVOITTEET JA TOIMENPITEET

 

Han Rantatuomas-Räjähtävä

 

Vuonna 2017 olin nelikymppinen naimaton peräkammarin poika ja asustelin eristäytyneessä Itä-Lapissa. Olin juuri palannut takaisin Savukoskelle, vanhempieni porotilalle, tutkijanurani jälkeen, koska luonto on minulle tärkeä.

Yrittäjäksi ryhtyminen pelotti, koska Savukoski oli silloin pieni paikkakunta ja markkinat pienet. Leipä oli tiukassa. Rahoitusta ei heti löytynyt enkä saanut apua viranomaisiltakaan. Olo oli melko toivoton.

Mutta nyt, vuonna 2025, tilanne on kokonaan toinen. Puolet yrityksen tuloista tulee tällä hetkellä muualta kuin Savukoskelta. Bisnes kehittyi luonnostaan monialaiseksi ja teknologia tuli avuksi. Nyt voin elää ja tehdä työtä Lapissa, josta on vajaassa kymmenessä vuodessa tullut Suomen parhaiten voivia keskuksia. Tänne on suoranainen tunku ja tonttien hinnat ovat kivunneet huippulukemiin.

Pystyn kehittämään omaa osaamistani jatkuvasti loistavien etäyhteyksien ansiosta sekä myös jakamaan osaamistani muille näissä uusissa loistavissa verkostoissa.

Maakuntauudistus madalsi kynnystä yrittäjyyteen. Osallistuin kokeiluun, jossa taattiin toimeentulo yrittämisen alkutaipaleella. Se vähensi stressiä merkittävästi.

Tietoliikenneyhteydet paranivat. Yhteydet ja laajakaista saatiin vihdoin kuntoon. Suuret yritykset osallistuivat yrittäjäpalveluiden rahoittamiseen. Yhteisöllisten oppimisalustojen ansiosta tiedon hakeminen ja sen löytäminen tulivat mahdolliseksi ajasta ja paikasta riippumatta. Parhaiden toimijoiden tuottama tieto tuli siis kaikkien ulottuville. Tunnen nyt toimivani elävässä innovaatioympäristössä, jonka muodostavat korkeakoulut ja yliopistot, tutkimuslaitokset, kehitysyhtiöt, konsultit ja me yrittäjät.

Nyt siis Lapissa kehitetään yhteistyötä etäyhteyksiä hyödyntäen ja saadaan siten koulutusta ja huippuosaamista tänne reuna-alueillekin. Julkiselta sektorilta saa tarvittavia saumattomia palveluita ja niiden avulla pääsemme nyt  helposti kansainvälisillekin markkinoille.

 
 

 

2. Verkostot seuraavalle tasolle

TULEVAISUUSKUVA

Vuonna 2025 Lapissa on selkeä, monitieteellinen verkostorakenne ja toimintahierarkia on selkeä. Verkostot toimivat lappilaisessa, kansainvälisessä ekosysteemissä tuottavasti ja innostavasti. Toimijoiden roolit verkostoissa ovat selkeät ja toimintaa johdetaan osaavasti.  Lapissa on vahva verkostoja koskeva strateginen tahtotila (kv, kansallinen, maakunnallinen, paikallinen).

Lappilaisilla verkostot ovat haluttuja toimijoita ja kumppaneita, myös Euroopan ulkopuolella. Lappilaisilla verkostoilla on käytössään toimivat foorumit verkostojen väliseen yhteistyöhön. Niiden avulla mm. Innovaatiotoiminnan rahoitukseen on käytössä ulkomaista pääomaa ja myös ohjelmaperusteinen EU-rahoitus on noussut merkittäväksi Lappilaisen innovaatiotoiminnan rahoituslähteeksi.

Lappilainen verkostoissa työskentely on tehokasta, tavoiteorientoitunutta sekä alueellisella, kansallisella että kansainvälisellä tasolla. Verkostomaisella toiminnalla Lapissa on syntynyt yrittäjyyttä matkailun, biotalouden ja teollisuustoimialojen alle.

Lappilaiset verkostot ovat tehokas alusta uudenlaisille kokeiluille ja piloteille. Tässä Lappi on edelläkävijä ja osaa hyödyntää alueensa erikoislaatuisuutta sekä toimijoidensa yhteisöllisyyttä ja sitoutumista Lappiin.

Hyvin toimivat monitieteelliset ja toimialoja ylittävät verkostot mahdollistavat Lapissa ja meidän yhteistyöalueillamme tehokkaan työn ja työvoiman kohtaannon. Sesonkiluotoisilla aloilla (biotalous/keruutoiminta sekä matkailun talvisesonki) työvoima liikkuu sujuvasti sesongista toiseen.


Osaava ja hyvin johdettu verkostomainen toiminta on tehnyt Lapista houkuttelevan työpaikan kansainvälisillekin osaajille. Sujuva toimiminen digitaalisissa alustoissa mahdollistaa globaalit työntekijäverkostot ja ovat osa houkuttelevuutta. Kansainvälinen, verkostomainen  työskentelykulttuuri yhdistettynä Lapin vetovoimatekijöihin houkuttelee osaajia myös asumaan Lapissa.

 

 

 

Verkostot seuraavalle tasolle -työryhmän valitsemat tärkeimmät
tavoitteet ja toimenpiteet olivat: 

 

 

Tarvitaan pääsy kansainvälisiin avoimiin verkostoihin

Tarvitaan virtuaalisia innovaatioalustoja, joissa voi vapaasti kokeilla ja testata ideoita

 
 
 

Täytyy luoda verkostoja, joissa roolit ovat selvät ja osaamiseen perustuvat

Jo peruskoulussa täytyy panostaa verkosto-oppimiseen ja digitalisaation hallintaan

 

 

 

 

3. Toimintaympäristö

TULEVAISUUSKUVA

Henkilöstöjohtaminen uudistuu robotiikan, projektimaisen työtavan ja joustavissa ekosysteemeissä tehtävän työn myötä. Perinteiset keskitetysti johdetut organisaatiorakenteet antavat tilaa joustaville, horisontaalisille, verkostomaisille rakenteille.

Työntekijät ja organisaatiot ovat itseohjautuvia. Työajan tehokkaampi hyödyntäminen mielekkyyden kautta on parempi kannustin kuin työajan pidentäminen. Ratkaisuksi tarjotaan itseohjautuvaa organisaatiota, jossa ihmiset tekevät omaa työtään koskevat päätökset itse. Komentoketju puuttuu, mutta eritasoiset roolit ja asioihin vaikuttaminen jää. Luottamuksen merkitys organisaatioissa korostuu: Kun ihmisiin luotetaan, esimiesverkoston kustannus poistuu ja nostaa kilpailukyvyn seuraavalle tasolle.

Tekoäly luo uusia palveluita ja täydentää ihmisen taitoja. Koneet kaivavat esiin asioita, jotka muuten jäisivät huomaamatta. Tekoälyavustajat ja asiakaspalvelussa käytettävät keskustelurobotit yleistyvät. Ne tunnistavat käyttäjiä ja oppivat netin hakutapahtumista ja voivat tarjota myös oma-aloitteisesti palveluita tai tietoa.

Verkostot ovat globaaleja ja lokaaleja. Lokaalisti tarvitaan yhteistyötä ja yhteisiä alustoja, sähköisiä markkinapaikkoja, palveluiden ja tavaroiden markkinointiin globaaleille markkinoille. Kaupungistuminen toisaalta keskittää ihmisiä ja toimintoja, mutta vastatrendinä ihmiset hakeutuvat pois suurempien keskusten hulinasta. Myös raja- ja lähialueet on otettu paremmin käyttöön omana markkina-alueena, jolloin kielitaidon merkitys on korostunut. Suomella ja Lapilla on aito mahdollisuus luoda seuraavien 5–10 vuoden aikana kestävää hyvinvointia ja menestystä hiilineutraalista kiertotaloudesta. Muutos vaatii yhteistyötä yli sektori- ja toimialarajojen.

Muutokset vaativat kykyä luoda ja omaksua uutta sekä uskallusta luopua vanhasta. Jatkuvasti muuttuva toimintaympäristö vaatii johtajuudelta ennakointikykyä, uskallusta toimia epävarman tiedon pohjalta, riskinottokykyä sekä ketteryyttä. (5)  Päätöksentekijöillä  tulee olla rohkeutta tehdä valintoja, koska kaikkea ei voida tukea. Nuorille opetetaan vahvan itsetunnon merkitystä ”kulkea takki auki”.

 

 

 

Toimintaympäristö -työryhmän valitsemat tärkeimmät
tavoitteet ja toimenpiteet olivat: 

 

 

Täytyy lisätä luottamusta kateuden sijaan

Täytyy oppia tunnistamaan työntekijöidemme osaamista ja intohimojen kohteita

 
 
 

Tarvitaan uusia johtamisen malleja, joisa johdetaan yhdessä, itseohjautuvasti

Verkostoitumistaitoja tulee opettaa jo peruskoulussa

 

 

 

 

RYHMÄN LUOMA PERSOONA, TAVOITTEET JA TOIMENPITEET

 

Ossi Oinas
Nakkalasta kotoisin, asuu Enontekiöllä

 

Vuonna 2017, lähes kymmenen vuotta sitten, olin 47 vuotias ja työskentelin Enontekiöllä luonto-oppaana. Luonto ja eläimet oli, ja ovat edelleen, mulle tosi tärkeitä. Mulla oli kiinteä työaika, eli aamulla menin töihin klo 8.00 ja klo 16.00 tippu kintaat maahan. Työtehtävät tuli ylhäältä annettuna ja päivät meni ennalta määrätyn aikataulun mukaisesti.

Nyt vuonna 2025 minulla menee loistavasti, mutta haluaisin jakaa onnen tunteeni kahden kaverini, Villen ja Kallen kanssa.

Ville (työntekijä, Ossin kaveri): Vuonna 2017 maakunta kutsui meidät ihmettelemään miten ihmeessä toimintaympäristöä pitäisi muuttaa, että Lapissa olisi 2025 yhdessä intohimolla tekemisen meininki, missä otettaisiin huomioon kaikkien ihmisten intohimot; ei pelkästään ne, mitä työksi teemme. Vain näin voitaisiin saada hyvää tulosta.

Todettiin, että täytyy lisätä luottamusta kateuden sijaan. Nyt oman reviirin puolustaminen estää aitoa yhteistyötä, tästä täytyisi oppia pois.

Meidän täytyy arvostaa toisiamme ja osata pyytää toisiltamme apua. Kaikkien osaaminen pitäisi saada paremmin hyödynnettyä. Se edellyttää osaamisen jakamista ja organisaatiorajojen purkamista.

Pitää lähteä liikkeelle porukalla ja riittävästi luottaa toinen toisiimme; vain näin voimme puhaltaa yhteen hiileen.

Kalle (Ossin pomo): Ossi ei näyttänyt vajaa kymmenen vuotta sitten (2017) kovin hyvinvoivalta ja mietin miten voisin omia johtamistapojani muuttaa, jotta asiaan saataisiin parannusta. Aloin meidän organisaatiossamme tunnistamaan työntekijöidemme osaamista ja sitä, mikä jokaisen intohimo oikeastaan onkaan. Annoin työntekijöille aikaa miettiä omia intohimojen kohteitaan ja kehittää niitä myös työajalla. Joustavien työaikojen ja etätyön siivittämänä uuden kehittäminen lähti vauhtiin organisaatiossamme hurjasti! Tämä vaati meiltä asennemuutosta, mutta onnistuimme tässä.

Ville (työntekijä, Ossin kaveri): Kallen tärkeä oivallus oli myös se, että perinteisiin johtamisen malleihin ei kannattanut kangistua. Olemme saaneet Kallelta (“pomoltamme”) valtavasti luottamusta. Luottamus onkin organisaatiomme menestyksen kulmakiviä. Meillä ei enää ole varsinaista johtajaa, vaan olemme onnistuneet luomaan yrityskulttuurin, jossa luottamuksen ansiosta jokainen työntekijämme on tasavertainen ja tätä meidän laivaamme johdetaan yhdessä, itseohjautuvasti. Muutos on ollut valtava. Työntekijämme ovat paljon onnellisempia, kun heidän ajatuksilla ja teoilla todella on merkitystä. Lisäksi uusi tapamme toimia on antanut meille välineet olla ketteriä nopeasti muuttuvassa maailmassa; kaikki munat eivät ole meillä samassa korissa. Kaikki tämä on ollut mahdollista, kun toimintaamme ohjaa jokaisen intohimo ja yhteinen luottamus!

Ossi: Minulla on todella kiittäminen kollegoitani kaikista näistä muutoksista, mutta onneksi menestyksemme on herättänyt huomiota muuallakin ja nykyään opetussuunnitelmassakin on jo kirjoitettuna, että peruskoulusta lähtien nuoria tuetaan löytämään oman intohimonsa, mutta myös ne väylät, joita pitkin niitä voidaan kehittää. Verkostoitumistaidot ovat meidänkin perheen nuorilla hallussa jo peruskoulussa.

 
 

 

4. Johtamisen muutos

TULEVAISUUSKUVA

Vuonna 2025 johtajilla on visionäärinen näkemys Lapin kehittämisestä ja organisaatioiden toimimisesta globaalissa toimintaympäristössä. Johtamisessa ja päätöksenteossa hyödynnetään suunnitellusti ennakointia. Otetaan aktiivisesti syöttöjä työntekijöiltä ja asiakkailta siitä, mihin toimenpiteisiin tulisi panostaa ja miten organisaation toimintaa voitaisiin kehittää. Lapissa vuonna 2025 yritysten ja julkisten organisaatioiden tuottavuutta on lisätty merkittävästi (työ)hyvinvoinnin johtamisen mallilla.

Johtamisessa panostetaan siihen, että työntekijät ymmärtävät, mikä on organisaation yhteinen tavoite. Esim. “Teemme Lappi-brändistä globaalisti tunnetun”. Tavoite ei ole kiveen hakattu, vaan sitä muokataan olosuhteiden ja toimintaympäristön muutoksen mukaan. Organisaatioita johdetaan tavoitteista, jotka on yhdessä luotu ja palkanmaksun perusta on tavoitteiden aikaansaaminen. Autoritäärinen johtaminen ei sovi kuvioon ollenkaan.

On sisäistetty verkostojen koordinoinnin ja hyödyntämisen vahvuudet: kumppanuuksien ja yhdessä tekemisen kautta saadaan paljon enemmän aikaan kuin yksin tekemisellä. Kansainvälisyys on saanut merkittävän painoarvon vuonna 2025 lappilaisten yritysten ja julkisten organisaatioiden johtamisessa.

Fyysinen suorittava työ ja paikallaolo vähenee merkittävästi digitalisaation ja robotisaation johdosta.  Lapin työllistävistä toimialoista matkailu ja hoito- ja hoiva-ala säilyvät vielä fyysisen työn ja läsnäolon toimialoina, vaikka näissäkin toimialoissa tapahtuu merkittävää kehitystä, mm. hoito- ja hoiva-ala ovat kehittyneet kymmenessä vuodessa merkittävästi. Lapissa johtamiskulttuuri huomioi, että johdettavana ovat ihmisten lisäksi myös tekoälyn ja ihmisten väliset suhteet.

Lapissa on otettu laajasti käyttöön sovellus, jonka avulla työntekijät pyytävät tukea työhönsä, kun sitä tarvitsevat. Johtaminen ei ole kokoaikaista, vaan työntekijän omaan tarpeeseen perustuvaa.

Tyytyväisistä asiakkaista ja motivoituneista työntekijöistä tunnettu Lappi niittää mainetta maailmalla.

 

 

 

Johtamisen muutos -työryhmän 1 valitsemat tärkeimmät
tavoitteet ja toimenpiteet olivat: 

 

 

Työntekijöitä tulee osallistaa aina yritysstrategian tekemiseen saakka

Palvelumuotoilusta on tullut tuttu tapa kehittää liiketoimintaa

 
 
 

Harrastuneisuus ja monipuolinen aktiivisuus nähdään hyvänä asiana ja siihen kannustetaan.

Johtajat on aidosti kiinnostuneita työntekijöidensä osaamisesta ja ajattelusta

 

 

 

 

RYHMÄN 1 LUOMA PERSOONA, TAVOITTEET JA TOIMENPITEET

 

Syksy Semenoff,
Utsjoen Outakoskelta kotoisin, asuu nykyisin Ivalossa

 

Vuonna 2017 olin vastavalmistunut parikymppinen muotoilun opiskelija. Ystävät, perhe ja luonto olivat elämäni tukipilarit. Puhuin sekä kolttasaamea että suomea. Minulla ei ollut vakituista parisuhdetta ja hain itseäni kaikin tavoin. Kävin töissä opiskelujen ohessa pienessä erävaatetukseen erikoistuneessa perheyrityksessä. Tuoreena muotoilijana ihmettelin että miksi minun osaamista ei osattu hyödyntää - minulla olisi ollut paljon enemmän annettavaa yrityksen liiketoiminnan kehittämiseen, mutta paikkani oli ja pysyi myyjänä. Näin että asiakaskokemus oli vieras asia ja asiakkaita kohdeltiin ajoittain jopa töykeästi. Ei kuunneltu  -ei minua työntekijänä eikä asiakkaita palvelumme parhaina kehittäjinä. Oltiin oikeistaan aika kuuroja ja sokeita ja lähes vailla vuorovaikutustaitoja. Oli jäykkiä rakenteita joita haluttiin varjella, paljon negatiivista asennetta, epäoikeudenmukaista kohtelua sekä vanhojen että nuorten jäärien osalta. Monessa paikassa tämä johti kyynistymiseen, katkeroitumiseen ja vähättelyn kulttuuriin. Oli jopa vihapuhetta ja vallan väärinkäyttöä. Työkulttuuri ei ollut kaikkialla ollenkaan niin hyvä. Poikkeuksiakin toki mahtui joukkoon.

 

Nyt, vuonna 2025 katselen maailmaa kolmekyppisen silmin ja täytyy sanoa että paljon on muuttunut. Täällä Lapissa otetaan nykyään huomioon ihan tavallisen työntekijän ajatukset ja työntekijöitä osallistetaan aina yritysstrategian tekemiseen saakka. Niin meilläkin erävaatefirmassa, jossa edelleen työskentelen. Nyt tuntuu että johtajat on aidosti kiinnostuneita työntekijöidensä osaamisesta ja ajattelusta. Nykyään voi reippaasti kysyä, josko pääsisi kouluttautumaan lisää. Harrastuneisuus ja monipuolinen aktiivisuus nähdään hyvänä asiana ja siihen kannustetaan. Nykyasenteella on saatu myös tulosta:  Meidän firma on kansainvälistynyt ja meillä on vertaisorganisaatio Brysselissä -Villisikayritys. Teemme heidän kanssa yhteistyötä ja käytämme perheeni porotilaa tuotetestausympäristönä. Palvelumuotoilusta on tullut tuttu tapa kehittää liiketoimintaa  -ja oikeastaan mitä toimintaa vain! Koen että elän muotoilijana viimeinkin aikaa, jolloin yritykset ja kunta ovat ottaneet ihmisen ja vastuullisuuden tekemisen keskiöön. Niiden puolestahan me muotoilijat aina taistelemme. Tieto liikkuu sujuvasti yrityksen sisällä ja sieltä ulos aina ulkomaisille kumppaneille saakka. Muodostetaan yhdessä niinkuin iso tiimi vaikka ollaankin eri maissa ja yrityksissä. Meillä on erilaisia digitaalisia yhteistyöalustoja ja ideariihiä. Työkulttuuri kannustaa kokeilemaan ja meillä on välillä aivan poskettoman hauskaakin! Digitaalisuus on aivan loistava apurenki  -isäntää siitä ei ole tullut vaikka sitä pelätiinkin joskus. Johtaja tuntuu muuten oikeastaan valmentajalta ja kaverilta. Kaikki oppii toinen toisiltaan. Nyt on hyvä yhdessä tekemisen meininki eikä porukat kyttää toisiaan - työelämä on kaikin puolin tosi joustavaa.

Mietittiin että taidetaan perustaa työntekijöiden Tinder!

 

 

 

Johtamisen muutos -työryhmän 2 valitsemat tärkeimmät
tavoitteet ja toimenpiteet olivat: 

 

 

Lapissa on toimiva osaajarekisteri

Asiakkaat ovat mukana kaikessa kehittämisessä

 
 
 

Yritykset jakavat tiloja ja osaamista toistensa kanssa

Ongelmanratkaisutaidot ovat osa perusopetusta

 

 

 

 

RYHMÄN 2 LUOMA PERSOONA, TAVOITTEET JA TOIMENPITEET

 

Tom Posio,
kotoisin Nuorgamista ja asuu Lapissa

 

Minusta vuonna 2017 Lappi oli jo osa globaalia liiketoimintaa. Mahdollisuuksia oli paljon ja kyllä niitä jo hyödynnettiinkin jonkin verran. Minullakin oli ehtinyt 63-vuotiaana olla yhtä sun toista pikku pisnestä varsinaisen toimeentuloni ohessa. Ihan kivasti olin saanut kerättyä omaisuutta. Oli myös rouva, kaksi lasta ja Bordercolliekin. Olin yksi niistä hyvinvointivaltion aktiivisista eläkeläisistä. Harrastin  triathlonia, perhokalastusta ja arkkitehtuuria. Reissuja piisasi. Virtaa oli vaikka muille jakaa  -vaikka ite sanonkin.

Mutta minä olisin kyllä halunnut tehdä enemmän ja eteenkin yhdessä muiden kanssa sekä reilussa hengessä. Kyllä sitä poikien -muiden vapaaherrojen-  kanssa nuotiolla puhuttiinkin kaikenlaista; perhokalastajien tuomista Ruotsin puolelta Suomeen, puunhalaustoiminnasta ja muustakin luonnon raaka-aineiden jalostamiseen pohjaavasta liiketoiminnasta. Jotenkin jutut jäi ilmaan eikä pojat lopulta ideoistani niin piitanneetkaan. Alkoi tympimään se ideoiden torppaus ja yhteiseen nuotioon kusemisen mentaliteetti. Valmiiseen pöytään tulijoita olisi kyllä riittänyt.

Päätin ryhtyä aktiiviseksi eläkeläiseksi ja lähdin mukaan Lappi-Sopimus työpajaan pohtimaan Lapin menestyksen tekijöitä ja johtajuuden muutosta kun kerta sellaseen kutsuttiin. Mitähän tästäkin seuraisi?

Nyt vuonna 2025 olen erittäin tyytyväinen 73 vuotias suomalainen ja lappilainen. Ilmapiiri on muuttunut ja nykyään jokaisella meistä on vastuu panna toimeksi - jokainen voi vaikuttaa ja jokaisen ajatuksista ollaan kiinnostuneita. Lapilla on yhteinen päämäärä ja tukirahoitusten takana on ihan uudenlaista ajattelua. Kynnys yrittäjyyteen on hioutunut matalaksi ja Omapaja -toiminta on suosittua.

Kuulun nykyään seutukunnan osaajaverkostoon, jossa yhteiskehitetään monenlaisia tuotteita lasi-igluista vaatetukseen eri toimijoiden kanssa yhdessä. Lapissa on toimiva osaajarekisteri ja se on kovassa käytössä.

Asiakkaiden arvo ymmärretään ja asiakaskokemus on kaikille toimijoille tärkeää - asiakkaat ja niiden ajatukset on mukana melkeinpä kaikessa kehittämisessä. Meillä Lapissa järjestetään paljon kaikille avoimia tärkeitä tilaisuuksia,joissa pohditaan yritysten ja asukkaiden sekä virkamiesten ja eri järjestöjen kanssa isoja strategisia kysymyksiä.

Harvalla yrittäjällä on enää omia toimitiloja vaan yritykset jakaa tilansa toistensa kanssa. Eletään kaikin puolin jakamistaloudessa. Nykyään on tärkeää että tunnetaan toisemme ihmisinä ja ollaan henkilökohtaisesti tekemisissä -ei vain niminä listoilla. Luottamus, positiivisuus ja kumppanuus ovat ne peruskivet, jonka päälle Lappia rakennetaan. Osaamista jaetaan, erilaisia osaajia autetaan yhteen, ilmapiiri kannustaa  olemaan kaikella tapaa aktiivinen.

Nykyään meillä opetetaan ongelmanratkaisutaitoja osana perusopetusta ja se näkyy. Sähköiset yhteistyöalustat on arkipäivää, niiden avulla voi tehdä yhteistyötä yli rajojen ja erillaisten osaajien kanssa. Nyky Lapissa kaikki voittaa.

Vuonna 2017 olin aika lailla yksin. Nyt vuonna 2025 tiedän että Tomppa on pieni mutta yhdessä ISO!

 

 
 

 

Villi kortti

Villillä kortilla etsitään jokaisessa työpajassa teemaa, ilmiötä tai kehityssuuntaa, joka nähdään tärkeäksi tuoda mukaan tulevaan Lappi-sopimukseen ja jota ei työpajan teemoissa muuten ole riittävästi otettu huomioon.

Ensimmäisessä arktinen talous -työpajassa teemaksi valikoitui jakamistalous ja sen kehittymistä edistävä arvomuutos. Osaamisen, työn ja innovaatioympäristöjen muutos -työpajassa tutkittiin monialaosaamisen ja erikoistumisen merkitystä kehittyvässä digitaloudessa ja Lapin harvaan asutussa ja pienyritysvaltaisessa toimintaympäristössä.

Menestyksen tekijät -työpajan villikorttilaiset jatkoivat kahdessa ensimmäisessä työpajassa tehtyä työtä. Tarkastelukulmaksi otettiin keinoäly menestyksen tekijänä.

Tarkastelun tueksi luotiin persoona kuten muissakin päivän ryhmissä. Villin kortin persoonaksi löytyi 60-luvun alussa Piilaaksossa syntynyt robotti Jari Lappilainen, joka työpajatyön aikana vanheni 60-vuotiaaksi robotiksi, jonka persoona keinoälyn kehittymisen myötä muuttui Sarita Lappilaiseksi.

 

 

 

Villi kortti -ryhmää keinoälyssä puhuttaneet asiat olivat:

 

 

Parhaimmillaan keinoäly vapauttaa rutiineista

Keinoälyn avulla voidaan tuottaa ja ylläpitää ympäristöosaamista, sekä kriisiaikana tarvittavia taitoja

 
 
 

Keinoäly voi vapauttaa ihmiset kehittämiseen ja henkiseen kehittymiseen

Keinoälyn kehittyessä itseohjautuvat kulkuvälineet muuttuvat arjeksi

 

 

 

 

Oppivan keinoälyn kehittymiseen liittyviksi merkittäviksi ilmiöiksi Lapissa villikorttilaiset tunnistivat, että paikallisesti toimiva, mutta globaalisti ajatteleva keinoäly parhaimmillaan vapauttaa rutiineista ja antaa vapautta kehittää merkittävää uutta. Keinoäly voi vapauttaa pääomia. Keinoälyn avulla voidaan tuottaa ympäristöosaamista, jonka seurauksena kaivokset voisivat tuottaa puhdasta juomavettä niin asukkaille kuin Lapissa matkaileville. Lapin vahvuudeksi nähtiin myös, että täällä on vielä osaaminen ja keinot, miten kriisiaikana eletään ja tätä voidaan keinoälyn avulla vielä vahvistaa.

Keinoälyn avulla menestyvässä Lapissa keinoäly vapauttaa ihmiset kehittämiseen ja henkiseen kehittymiseen - arvomaailman muutoksen nähdään jo vievän tähän suuntaan. Keinoäly vapauttaa Lapin onnellisen kansan keinoälystä, ryhmä sanoi. Se mahdollistaa paluuta vuodenaikojen määrittelemään elämänrytmiin ja ihmisen on helpompi olla läsnä Lapin arktisessa arjessa.

Keinoälyn kehitys on ajan ja etäisyyksien suhteen Lapille merkittävä mahdollisuus. Fyysiset etäisyydet menettävät merkitystään, kun itseohjautuvat kulkuvälineet ovat muuttuneet arjeksi. Lentokentästä on tullut Stargate. Keinoäly oppii ihmisiltä varautumista arktisiin olosuhteisiin ja mahdollistaa ihmisen syvemmän läsnäolon.

 
 

 

Liity keskusteluun

Mitä ehdotuksia ehdottomasti kannatat? Mitä jäi puuttumaan tai mitä pitäisi vielä miettiä lisää?

Voit lisätä kommenttisi alla olevaan kommenttikenttään tai lähettää ajatuksesi sähköpostilla osoitteeseen mervi.nikander@lapinliitto.fi