Arktinen talous -työpaja 14.2.2017

 

Lappi-sopimuksen valmisteluun liittyvän kuuden osallistavan työpajan sarjan käynnisti arktinen talous 14.2.2017.

Työpajaan osallistui 60 asiantuntijaa. Asiantuntijat edustivat julkisen sektorin sidosryhmiä, kuntia, kehitysyhtiöitä, ely-keskuksia ja Lapin liiton asiantuntijoita sekä yrityksiä.

Työpajassa työskenneltiin viidessä teemaryhmässä: teollisuus / kaivannaisteollisuus, matkailu, biotalous, toimintaympäristö ja villi kortti.

Teemaryhmät heijastavat Lapin merkittäviä toimialoja. Toimintaympäristö ja villi kortti toistuvat kaikissa kuudessa työpajassa. Villillä kortilla haetaan sellaista merkittävää teemaa tai kehityssuuntaa, jota Lappi-sopimuksen aiemmassa valmistelussa ei osallistujien mielestä ole huomattu ottaa huomioon.

Teemaryhmien työskentelyä ohjasivat asiantuntijat, jotka toivat osallistujien keskusteltaviksi arktisen talouden tulevaisuuskuvat ja muutostekijät. Työpajaa fasilitoi muotoilijatiimi.

Tulevaisuuskuvissa näkyy luottamus

Tulevaisuuskuvissa heijastuu luottamus siihen, että Lappi menestyy yhteistyöllä ja vuorovaikutuksella. Luottamusta on muun muassa siihen, että elinkeinojen väliset tämänhetkiset ristiriidat on ratkaistu, suuriin liikennehankkeisiin liittyvistä vaihtoehdoista on syntynyt yhteinen näkemys ja toimialojen toimintaedellytyksiin suoraan vaikuttava kaavoitus on joustavaa.

Tulevaisuuskuvia ohjaavat trendit ovat metatason muutostekijöitä — osa matkailua, biotaloutta, teollisuutta / kaivannaisteollisuutta koskevista muutostekijöistä on siis luontevasti samoja.

Metatason muutostekijät

Ilmastonmuutos ja ekologisten ratkaisujen tärkeys toistuvat muutostekijöinä kaikissa teemoissa. Myös globaalin toimintaympäristön merkitys huomioidaan jokaisessa, erityisesti globaalin talouspolitiikan muutosten vaikutukset ja maailmanpoliittinen tilanne.  

Biotalous- ja teollisuusteemat nostivat EU-sääntelyn ja rahoituksen muutokset ja myös kansallisen rahoituksen muutostekijäksi.

Matkailu tunnisti jakamistalouden muutostekijäksi, joka liittyy matkailun perinteistä matkailua haastaviin muutoksiin. Ikääntyminen tunnistettiin muutostekijäksi sekä biotalous-, että toimintaympäristöteemassa.

Tarvittavat toimenpiteet

Teemaryhmissä etsittiin työpajan aikana toimenpiteet, jotka on tehtävä, jotta tulevaisuuskuva 2025 toteutuu. Toimenpiteiden tarkasteluun liittyi myös nopea uhkakuvien ja suurimpien mahdollisuuksien tunnistaminen.

Alla on kuvattu teemojen tulevaisuuskuvat, työpajan osallistujien mielestä tärkeimmät tavoitteet ja niihin liittyvät toimenpide-ehdotukset.

Yhteenvedot ovat järjestyksessä teollisuus/kaivannaisteollisuus, biotalous, matkailu, toimintaympäristö, villi kortti.

Kommentointikenttä löytyy näiden jälkeen. Liity keskusteluun!

 

 
 
Terhi Tuovinen | Lapin Materiaalipankki

Terhi Tuovinen | Lapin Materiaalipankki

 
 

Teollisuus / kaivannaisteollisuus

Teollisuus- ja kaivannaisteollisuus -teeman tulevaisuuskuvassa 2025 korostuu tavoite Lapista yhtenä maailman kestävimmistä teollisuusympäristöistä, joka tunnetaan globaalisti luonnonvarojen taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävän jalostuksen arktisena mallialueena.

Vuonna 2025 toimijoiden yhteistyö on kitkatonta ja sitä kehitetään älykkään erikoistumisen klusterimallin avulla. Arktisen teollisuuden ja kiertotalouden klusterin mallialue - ja Lappi-brändi ovat käytössä. Maankäytön erilaisten intressien ja elinkeinojen yhteensovittamista tehdään fakta- ja tutkimuspohjaisesti, yhteisesti sovittuina tavoitteina kestävät ja alueen kannalta parhaat mahdolliset ratkaisut.

 

 

 

Teollisuus- ja kaivannaisteollisuus-
ryhmän tunnistamat tärkeimmät tavoitteet
ja toimenpiteet ovat:

 

Lappi tarvitsee teollisuutta ja teollisuus uusia ja kestäviä ratkaisuja

Toimintaympäristöä on kehitettävä siten, että elinkeinot ja ihmiset voivat elää sovussa

Teollisuus tarvitsee paremmin palvelevaa logistiikkaa ja infrastruktuuria

 

Yhteinen tuotekehitys, esimerkiksi uusien matkailu-tuotteiden kehittäminen yhdessä teollisuuden kanssa

 

Kestävän kaivosteollisuuden standardien ja sertifiointien käyttöönottoa pitää vauhdittaa

 

Tarvitaan pilotteja ja nopeaa luvitusprosessia uuden liiketoiminnan generoimiseksi

 


 

 

Hyvin yhteen toimivan toimintaympäristön kehittämiseksi tarvitaan elinkaarisuunnittelua, jossa huomioidaan yritysten ja alueen lisäksi ihminen eri tasoilla intressien yhteensovittamiseksi. Tätä tukee ennaltaehkäisy: tarvitaan yritysten, kuntien ja ihmisten välille etukäteen tehtyjä sopimuksia. Paikallisten konfliktien ennaltaehkäisy ja ratkaiseminen edellyttävät tietoa, osallistumista, vaikuttamista ja avoimia prosesseja.

Yhteistyön kehittämiseksi toimintaympäristössä tarvitaan toimialojen yhteistä tuotekehitystä, esimerkkinä uusien matkailutuotteiden kehittäminen yhdessä teollisuuden kanssa. Kestävän kaivosteollisuuden standardit tunnetaan, mutta niiden käyttöönottoa pitää vauhdittaa, samoin esimerkiksi teollisuustuotteiden alkuperään ja kestävään toimintaan liittyviä sertifiointien käyttöönottoa. Jos näin ei tehdä, riskejä ovat ‘uusi Talvivaara’ tai toisaalta ylisuojelu.

Teollisuutta paremmin palvelevan logistiikan ja infran kehittämiseksi on löydettävä suuria liikenne- ja muita infrastruktuurihankkeita koskeva yhteinen tahtotila. Tämän mahdollistamiseksi oikean tilannekuvan välittäminen on tärkeää ja viestinnän on oltava faktapohjaista. Hankkeisiin on myös löydettävä uusia rahoituskanavia. Uhka on se, että yhteisymmärrystä ei löydy.

Arktisen teollisuuden ja kiertotalouden klusterin kehittäminen entistä yrityslähtöisemmäksi vaatii systeemistä muutosta. Lapin teollisuus tarvitsee uusia ja kestäviä ratkaisuja ja fokus on laitettava teollisuuden symbiooseihin. Bio- ja kiertotaloutta edistävät ratkaisut sisältävät 200-300 miljoonan euron potentiaalin jo nykyisellä teollisuudella. Tässä on Lapin teollisuuden kilpailuetu kansainvälisillä markkinoilla. Uuden liiketoiminnan generoimiseksi tarvitaan pilotteja ja muun muassa nopeaa luvitusprosessia näiden toteuttamiseksi. Kun potentiaali on olemassa, on syytä mennä rohkeasti eteenpäin. Uhka voi olla nopeasta kasvusta seuraava työvoimapula.

 
 
Marianne Kamula | Lapin Materiaalipankki

Marianne Kamula | Lapin Materiaalipankki

 
 

Biotalous

Vuonna 2025 Lappi on biotalouden edelläkävijä: lappilaiset kylät ja keskukset ovat omavaraisempia, paikallista elintarviketuotantoa käytetään tehokkaasti ja sen jalostusastetta nostetaan. Lapin klusterit ovat tehneet alueesta elinvoimaisemman.

Maaseutuklusteri tukee uudenlaista yrittäjyyttä. Se toimii yritysvetoisesti ja käyttää aluekehityksen resursseja alueellisesti, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. Yrittäjät ovat saaneet uusia kansainvälisiä verkostoja. Lappilaiset elintarviketalot auttavat yrittäjien verkostoitumista ja tuotteiden jalostusarvon nostamista.

Verkostomainen työskentely on mahdollistanut yrittäjien keskittymistä omiin painopisteisiinsä. Logistiset reitit ovat vahvat. Verkostoitunutta yrittäjyyttä tukevat sähköiset järjestelmät mahdollistavat tuotteiden saatavuuden ja toimitusvarmuuden.

 

 

 

Biotalousryhmän tunnistamat tärkeimmät
tavoitteet ja toimenpiteet ovat:

 

Kestävää, vähähiilistä rakentamista

Vahvempi ja nuorempi yrittäjäkanta

Koulutus, tutkimus, yritykset ja rahoittajat toimivat saumat-tomassa yhteistyössä

 

Suositaan kilpailutuksissa luonnonmateriaaleja ja vähähiilisyyttä

Luodaan malleja ja kannustetaan kimppa-yrittäjyyteen

Perustetaan business kitcheneitä, joissa voidaan kokeilla ideoita

 


 

 

Maakunnassa kiertävät Gordon Ramsay -toimijat laittavat kurjat kuppilat kuntoon ja kaupunkien keskustoihin perustetuissa business kitcheneissä testataan ja kokeillaan ideoita. Kauppahallit on palautettu kaupunkeihin ja matkailukeskuksiin. Reippaat toimenpiteet ovat toteuttaneet tulevaisuuskuvan tavoitteen: Lapissa on maaseutuklusterin avulla syntynyt osaamiskeskittymiä, joissa koulutus, tutkimus, yritykset ja rahoittajat toimivat saumattomassa yhteistyössä ja tuottavat uudenlaista tarvittavaa yrittäjyyttä.

Lapin elintarviketaloverkosto tukee alueellista yrittäjyyttä sekä logistisesti että digitaalisesti. Toimenpiteistä tärkeimpiä ovat käyttäjäystävällisen sähköisen järjestelmän kehittäminen ja tehokas logistiikka — kehittymistä seuraamaan tarvitaan laatujärjestelmä. Biotalous-työryhmä ehdottaa pilotin käynnistämistä.

Tutkimuksen ja elinkeinojen parempi yhteistyö nousi esiin myös biotalous-ryhmässä — tavoitteena tutkimustiedon hyödyntäminen elinkeinotoiminnassa. Public—private -partnershipit ovat yksi tärkeimmistä tavoitteista. Osaamisen ja koulutuksen tavoitteita ovat joustavien koulutusmahdollisuuksien kehittäminen ja monialaosaajien tuottaminen. Toimenpiteiksi nousivat digitalisaation mahdollistamat etäkouluttaminen, sosiaalisen median hyödyntäminen työvoimapankin kehittämisessä ja kestävään kehitykseen liittyvän osaamisen vahvistaminen.  

Biotalous-ryhmän työskentely keskittyi paljon yrittäjyyteen. Tulevaisuuskuvan 2025 toteutuessa Lapissa on uudenlaista yrittäjyyttä — sekä vahvempi ja nuorempi yrittäjäkanta.

Tavoitteeseen pyritään kehittämällä kimppayrittäjyyttä, rakentamalla mestari—kisälli -järjestelmä sukupolven vaihdosten tueksi ja purkamalla normeja: sukupolvenvaihdos lähisukulainen versus ulkopuolinen jatkaja. Alkavia yrityksiä tuetaan rahoituksella, jossa varmistetaan myös mahdollisuus jalostukseen. Paluumuuttajien Lappiin houkuttelu laajentuu ja koskee erityisesti nuoria.

Erityisesti kestävään, vähähiiliseen rakentamiseen liittyvän tavoitteen osalta ryhmän toimenpiteinä nousivat lainsäädännölliset ja kilpailutuksiin liittyvät toimet: tulevaisuuskuvan 2025 toteutuessa rakennusmääräykset suosivat puurakentamista ja kilpailutuksissa suositaan luonnonmateriaaleja ja vähähiilisyyttä puurakentamisen lisäksi.

 

 
 

Antti Pietikäinen

 
 

Matkailu

Vuoden 2025 Lappi on Euroopan must-matkakohteiden kärkeä ja tunnettu hyvin myös Euroopan ulkopuolella. Arctic Europe -kokonaisuudessa rajat ylittävä yhteistyö on arkipäivää. Markkina-alueiden kirjo on lisääntynyt, mutta Eurooppa on edelleen päämarkkina-alue.

Matkailun takavuosien kestohaaste ympärivuotisuus on ratkaistu. Talvi ja kesä ovat molemmat pääsesonkeja ja syksyn revontulikausi on lyönyt kansainvälisesti läpi. Lappi tunnetaan luontomatkailusta, kulttuuristaan sekä elämys- ja hyvinvointipalveluista. Edellisten vuosien matkailun voimakas kasvu pystyttiin hallitsemaan kestävällä tavalla — ja oivaltavilla toimenpiteillä.

Lapin kaikki lentoasemat ovat toiminnassa ja Rovaniemi on Suomen toiseksi vilkkain kenttä. Lappiin saapuu ympäri vuoden useita suoria reittilentoja Euroopasta ja Aasiasta. Jäämeren radan linjauksesta päästiin lopulta yhteisymmärrykseen, Euroopan Investointirahasto myönsi rahoituksen ja rakentaminen on käynnissä.

 

 

 

Matkailuryhmän tunnistamat tärkeimmät
tavoitteet ja toimenpiteet ovat:

 

Matkailulle riittää osaavia ja motivoituneita ammattilaisia

Matkailussa on tunnistettava ja tavoiteltava uusia kohde-markkinoita.

Lapin saavutettavuus on parantunut ja liityntäliikenne kehittynyt

 

Toteutetaan
työntekijöiden Tinder

Erikoistutaan niche-markkinoihin - esimerkiksi luksus-, terveys- ja elokuvamatkailuun

Varmistetaan, että kaikki Lapin lentokentät ovat auki

 

 


 

 

Lapin matkailun menestyksen ja vetovoimaisuuden edellytyksiä on, että matkailualalle riittää osaavia ja motivoituneita ammattilaisia. Matkailuryhmä ehdottaa toimenpiteiksi esimerkiksi työnhakijoiden Tinderiä, palvelua, joka loisi työllistymiseen mahdollisimman matalan kynnyksen. Myös maahanmuuttajien osaamisen hyödyntäminen matkailussa on mahdollisuus.

Eri elinkeinojen ja toimialojen yhdistämistä voidaan tehdä uusilla tavoilla. Yhden sesonki on toisen hiljainen kausi. Kannattaa tutkia, miten työntekijöiden vaihtamista sesongeittain voi kehittää. Esimerkkialaksi nostettiin biotalous.

‘Jatketaan lappilaista yhteistyötä ja vuoropuhelua yhdessä.’ Päivän muissakin teemaryhmissä yhteistyö ja vuoropuhelu nousi tavoitteeksi, mutta matkailussa sävy on eri — vuoropuhelua ei niinkään tarvitse luoda kuin jatkaa ja laajentaa sitä. Tärkeä tavoite on rajat ylittävä yhteistyö naapureiden kanssa. Tarvitaan yhteisiä tuotteita ja yhteisiä liikennehankkeita. Yhteisen viestinnän ja markkinoinnin kehittäminen ovat myös tavoitteita.

Saavutettavuuden parantaminen on Lapissa pitkään puhuttanut asia. Tavoite on, että Lappiin pääsee eri matkailualueilta joustavasti ja suoraan lentäen. Tämä edellyttää sitä, että Lapin kaikki lentokentät ovat auki ja liityntäliikenne on kehittynyt. Saavutettavuutta edistää myös tavoitteeksi asetettu kolmen päivän viisumivapaus venäläisille.

Vetovoiman vahvistamiseksi matkailussa on tunnistettava ja tavoiteltava uusia kohdemarkkinoita. Luksusmatkailu merkitsee valintaa erikoistua maksukykyisiin niche-markkinoihin. Terveys- tai elokuvamatkailu ovat mahdollisuuksia, samoin some-vapaiden vyöhykkeiden kehittäminen. Rohkea yksittäinen tuotekehitysehdotus on tuotteistaa hautapaikat: edullinen hautapaikka hiljaisessa, puhtaassa luonnonympäristössä voi houkutella vaikka Hongkongissa asuvaa, jossa hautapaikat ovat hyvin kalliita.

Lapin matkailun kehittäminen edellyttää uusia ja myös kansainvälisten investoijien kiinnostuksen herättämistä. Tavoite ovat hallitut kansainväliset investoinnit, mutta matkailuryhmä tunnistaa tässä myös uhkia. Matkailun tärkeä tavoite on joustava maankäyttö ja kaavoitus — tavoite, joka nousi esille myös muissa arktisen talouden ryhmissä, mutta jonka konkretisointi toimenpiteiksi jäi kaikilla vielä tekemättä.

 

 

 
Markus Kiili | Lapin Materiaalipankki

Markus Kiili | Lapin Materiaalipankki

 
 

Toimintaympäristö

Lapin toimintaympäristö vuonna 2025 on elinkeinorakenteeltaan monipuolinen, ketterä ja vetovoimainen. Lappi vuonna 2025 on elinvoimainen ja aidosti kansainvälinen alue, jonka vetovoima on suuri: Lapissa halutaan asua, työskennellä ja vierailla.

Lapin vahvuuksia ovat arktinen osaaminen, luonnonvarojen kestävä käyttö ja matkailu. Biotalous kasvaa ja luonnonvaroja hyödynnetään kestävästi. Digitalisaation ja älyteknologian hyödyntäminen ovat tavoitteellisia.

Lapissa osallistutaan aktiivisesti ja proaktiivisesti paikallisiin ja globaaleihin ekosysteemeihin. Kilpailukykyä globaaleilla markkinoilla vahvistavat arktinen rajat ylittävä yhteistyö ja pohjoisen voimavarojen yhteinen hyödyntäminen.

Aluekehitystä ohjataan Lapissa kohti yhteistä päämäärää. Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö on saumatonta. Monipuolista elinkeinorakennetta kehitetään eteenpäin. Eri elinkeinot ovat löytäneet yhteisen sävelen. Lappilaisen koulutuksen elinkeinolähtöisyys tukee yritystoimintaa.

 

 

 

Toimintaympäristöryhmän tunnistamat tärkeimmät
tavoitteet ja toimenpiteet ovat:

 

Innovaatiotoiminnan tukeminen niin, että syntyy uusia tuotteita jauutta yritystoimintaa

Rohkeiden pilottien ja kokeilujen käyttöön ottaminen ja startup-myönteinen kehittäminen

Teknologisten ja digitaalisten ratkaisujen hyödyntäminen

 

Vahvistetaan työelämälähtöisiä koulutuksia ja otetaan laajasti käyttöön innovaatio-
assistentti-malli.

Perustetaan business-laboratorio ja otetaan käyttöön julkinen ideapankki

 Perustetaan virtuaalinen innovaatio/bisneshub


 

Teemana toimintaympäristö toistuu jokaisessa Lappi-sopimusta valmistelevassa kuudessa työpajassa.

Arktisen talouden toimintaympäristöryhmässä tärkeimmiksi tavoitteiksi tunnistettiin 1) innovaatiotoiminnan tukeminen niin, että syntyy uusia tuotteita ja uutta yritystoimintaa, 2) teknologisten ja digitaalisten ratkaisujen hyödyntäminen sekä 3) rohkeiden pilottien ja kokeilujen käyttöön ottaminen ja startup-myönteinen kehittäminen.

Lappilaisen koulutuksen elinkeinolähtöisyyden vahvistamiseksi tulee kehittää tutkimustiedon siirto- ja soveltamismekanismeja. Osallistujat näkivät suurena mahdollisuutena sen, että Lapissa on paljon tutkimus- ja kehittämistoimintaa tekeviä tahoja, joiden työ jää pitkälti hyödyntämättä. Kansainvälisesti hyvin verkostoituneet tutkimuslaitokset ja yliopistot voivat yhdessä kuntien, alueiden, maakuntien, yritysten ja kansalaisten kanssa lähteä realisoimaan näitä mahdollisuuksia tekemällä tiivistä yhteistyötä. Hyvänä esimerkkinä tutkimuksen hyödyntämisen mahdollisuuksista on matkailuala. Tutkimuslaitoksissa on ainesta Lapin imagon ja elinvoiman vetureiksi.

Innovaatiotoiminnan kehittämiseksi vahvistetaan työelämälähtöisiä koulutuksia ja otetaan laajasti käyttöön innovaatioassistentti-malli. Tekemistä kootaan enemmän yhteen innovaatioalustoille tiedon kulun vahvistamiseksi ja ihmisten tormäyttämiseksi ja verkostoimiseksi.

Konkreettisia toimenpiteitä ovat business-laboratorion perustaminen ja julkisen ideapankin käyttöönotto, virtuaalisen innovaatio/bisneshubin perustaminen. Lisää avointa dataa vapautetaan.

Rahoituksen kehittämiseksi työryhmä ehdottaa, että tavoitteiksi asetetaan rakennerahastojen joustavuuden lisääminen ja pienyrityksille suunnattavien EUn ja valtion rahoituspanostuksen kehittäminen. Aluekehittämisresursseja ja rahoitusta suunnataan tutkimustoiminnan ja alueen elinkeinojen kohtaamiseen. Yliopistojen, maakunnan, kuntien ja aluekehityksen varat viedään samaan koriin. Normeja puretaan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden parantamiseksi ottamalla käyttöön ryhmäpoikkeus ja notifiointi.

 
 
Jiiv3e | Lapin Materiaalipankki

Jiiv3e | Lapin Materiaalipankki

 
 

Villi kortti

Villi kortti -teema toistuu jokaisessa Lappi-sopimusta valmistelevassa kuudessa työpajassa. Villillä kortilla etsitään sellaista teemaa, ilmiötä tai kehityssuuntaa, jonka ryhmä näkee tärkeäksi tuoda mukaan tulevaan Lappi-sopimukseen ja jota ei työpajan teemoissa ole huomioitu.

 

 

 

Villi kortti -ryhmässä teemaksi valikoitui jakamistalous.
Sen tärkeimmät ajurit ovat:

 

Uudet ansaintamallit. Substanssiosaaminen irtautuu organisaatioista ja metataidoista tulee entistä merkittävämpiä.

 

Arvomaailman muutokset ohjaavat kulutuskäyttäytymistä.

Itseohjautuva kehitys. Ohjaus ulkoapäin vähenee.


 

 

Arktisen talouden villi kortti -ryhmä löysi useita kiinnostavia teemoja, jotka voivat radikaalistikin vaikuttaa Lapin kehittymiseen ja joiden mukaan nostaminen Lappi-sopimukseen olisi perusteltua.

On tuskin yllättävää, että digitalisaatio keskustelutti ryhmää, muun muassa sellaisten platformien kehitysalustana, jossa tuottajat ja käyttäjät kohtaavat. Tärkeimmäksi näkökulmaksi ryhmässä nousi ‘uusi raha’, irtautuminen kansallisesta valuutasta.

Rajat ylittävä yhteistyö puhutteli asiantuntijoita useissa arktisen talouden työryhmissä. Villi kortti -työryhmä piti tärkeänä, että Lapin lisäksi pitää tarkastella lähialueita, mutta myös globaalia ympäristöä. Näkökulma on kuitenkin arktinen. Suomen pohjoiset harvaanasutut alueet kuuluvat Barentsin alueen ja globaalin arktisen alueen viitekehykseen. Keskustelussa olivat mukana myös arktinen logistiikka, kokonaan uusien rahoitusinstrumenttien tarve ja Lapin toimialojen pirstaleisuus.

Villi kortti -ryhmän tärkeimmäksi teemaksi arktinen talous -työpajassa nousi kuitenkin jakamistalous.

Miksi jakamistalous on syytä ottaa mukaan Lappi-sopimuksen tarkastelussa? Mitä ovat jakamistalouteen liittyvät muutostekijät?

Yksi tärkeimmistä muutoksista on arvomaailman muutos. Muutos vaikuttaa ihmisten kulutuskäyttäytymiseen. Suhde rahaan on toinen kuin ennen, näkyvissä on paluuta oravannahkakauppaan, työn vaihdantaan. Suhde omistajuuteen muuttuu. Ekologisuus, kestävän kehityksen huomioon ottaminen ohjaa entistä enemmän ihmisten käyttäytymistä. Jakamistaloudessa syntyy itseohjautuvaa kehittymistä, jota ei voida ohjata ulkoapäin.

Itseohjautuvuuden ja jakamistalouden kehittymisen tärkeimpiä mahdollisuuksia myös Lapin kannalta ovat uudet ansaintamallit, uudet työn mallit ja uudenlaiset työt. Osaamisen merkitys kasvaa ja osaamisen muutos on valtava. Substanssiosaaminen irtautuu organisaatioista ja metataidoista tulee entistä merkittävämpiä. Epäformaali osaaminen tuottaa uusia innovaatioita ja uudenlaista yrittäjyyttä.

21.2. järjestettävän toisen työpajan teema on Osaamisen, työn, innovaatioympäristöjen muutos. Sen Villi kortti -työryhmä jatkaa tästä, mihin 14.2. työpajan ryhmä päätyi. Mitä Lapille tarkoittaa se, että jakamistalous muuttaa osaamisen ja työn sisältöä, merkityksiä ja vaatimuksia? Millaisia tavoitteita Lapissa halutaan asettaa ja millä keinoilla tavoitteet saavutetaan?

 

Oliko Arktinen talous -työpaja riittävän rohkea?

Lappi-sopimuksen valmistelulta toivotaan kahta asiaa:

rohkeutta ennakkoluulottomiin toimenpiteisiin ja muutoksen hyväksymisen lisäksi proaktiivista muutoksen tekemiseen ryhtymistä.

Onko Arktinen talous -työpajasta yllä lukemasi rohkeaa ja näyttääkö siltä, että muutoksen tekemiseen on ryhdytty vakaan vahvuuksien kehittämisen rinnalla?

Kommenttipalsta alla on käytössäsi ja arvostamme kaikkia näkemyksiäsi. Jos haluat lähettää näkemyksesi mieluummin sähköpostilla, osoite on mervi.nikander@lapinliitto.fi