Saamelaiskulttuuri

 

Lappi-sopimuksen 2017-2021 valmisteluun liittyvän helmi-maaliskuussa 2017 järjestetyn osallistavan työpajasarjan kuudes ja viimeinen työpaja järjestettiin Inarissa saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa 29.3.2017.

Työpajassa oli mukana noin 25 osallistujaa, jotka edustivat useita saamelaiskulttuuriin liittyviä organisaatioita.

 

Työpajan teemat

Työpajan teemoiksi oli Saamelaiskäräjien ja Lapin liiton yhteistyössä sovittu teemat arktinen talous, hyvinvointi sekä osaamisen ja työn muutos. Työpajan tavoitteena oli saada saamelaiskulttuuria edustavien asiantuntijoiden näkemyksiä ja toimenpide-ehdotuksia näihin jo aiemmin järjestetyissä työpajoissa myös tarkasteltuihin teemoihin.

 

Tärkeimmät ilmiöt ja toimenpiteet esiin

Työpajan osallistujat työskentelivät kolmessa ryhmässä, joista jokainen keskittyi yhteen sovituista teemoista. Ryhmissä etsittiin teemoihin liittyviä tärkeimpiä ilmiöitä, joiden avulla syntyisi se Lappi, jonka ryhmässä haluttaisiin toteutuvan vuonna 2025. Lisäksi ryhmät etsivät tärkeimmät toimenpiteet, jotka voisivat halutun tulevaisuuden tällä vajaan kymmenen vuoden aikaperspektiivillä tuottaa.

Työpajan kooste on esitelty alla teemoittain.

 

Osallistu keskusteluun

Koosteen lopussa on keskusteluosio, jonne voit käydä lisäämässä kommentteja yhteenvedosta tai tuoda esiin uusia näkemyksiä tai ehdotuksia. Myös kaikkien aiemmin järjestettyjen työpajojen koosteiden lopussa on kommenttiosio, jonne voit käydä lisäämässä ehdotuksesi.

 

1. Arktinen talous

Arktista taloutta pohtiva ryhmä keskusteli kulttuurisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävästä Lapista, vesistöjen merkityksestä arktisessa taloudessa, luonnon haaskauksen merkityksestä ja puhtaaseen luontoon perustuvien elinkeinojen roolista Lapin tulevaisuudessa erityisesti pitkällä aikavälillä.

 

 

 

Arktinen talous -ryhmän tunnistamat
tärkeimmät tavoitteet ja toimenpiteet ovat:

 

Lapin hyvän tulevaisuuden kannalta on luonnon säilyminen elävänä ja terveenä

Tarvitaan tietoisuuden ja tiedon kasvattamista, ymmärrystä ja osaamista

Tarvitaan Slow Businestä - liiketoimintaa, joka perustuu luontoarvoihin, inhimillisyyteen ja luonnon arvojen ja rauhan tunnistamiseen

 

Vahvan talouden kannalta oleellista on tuotteen arvon kasvattaminen luksukseksi, jolla tarkoitetaan Lapin luonnon ainutlaatuisuutta ja sen säilyttämistä elävänä ja terveenä

Läheltä ja omavaraista:
Tuotteen arvon kasvattaminen tässä kehyksessä edellyttää paikallisten alkutuotteiden edelleen jalostamista

Luonnon elävänä ja terveenä säilymisen näkökulmasta matkailun kehittäminen tarkoittaa muun muassa matkailijoiden määrän säätelyä

 


 

 

Luonto on tärkein

Lopputulema oli, että tärkein ilmiö ja tavoite Lapin hyvän tulevaisuuden kannalta on luonnon säilyminen elävänä ja terveenä.

 

Lisää tietoa

Jotta tämä voisi toteutua, tarvitaan tietoisuuden ja tiedon kasvattamista, ymmärrystä ja osaamista - jota ryhmässä kutsuttiin myös brainwashiksi ja  Lapin elämän ABCksi. Lapin elämän ABC synnyttää brändin ja alabrändejä, esimerkkinä koltta-alueen brändi kulttuurialueena.

 

Hidas bisnes kärkeen

Liiketoiminnan ja talouden näkökulmasta luonnon säilyminen elävänä ja terveenä edellyttää ryhmän mielestä Slow Businestä - liiketoimintaa, joka perustuu luontoarvoihin, inhimillisyyteen ja luonnon arvojen ja rauhan tunnistamiseen. Slow Business -ajattelun oleellinen näkökulma on luonnonvarojen käyttö paikallisten ja alueellisten tarpeiden, ei ulkopuolelta määriteltyjen tarpeiden pohjalta.

 

Luksus on ainutlaatuisuutta

Vahvan talouden kannalta oleellista ryhmän mielestä on tuotteen arvon kasvattaminen luksukseksi. Luksuksella tarkoitetaan erityisesti ainutlaatuisuutta, joka viime kädessä tarkoittaa Lapin luonnon ainutlaatuisuutta ja sen säilyttämistä elävänä ja terveenä. Ainutlaatuisuus tarkoittaa perinteiden ymmärtämistä ja perinteisen tiedon arvostusta, joka pohjaa biologian, talouden ja kulttuurin kestävään tasapainoon ja ihmisen ja luonnon suhteeseen.

 

Läheltä ja omavaraista

Tuotteen arvon kasvattaminen tässä kehyksessä edellyttää paikallisten alkutuotteiden edelleen jalostamista. Kysymyksessä voivat olla lähiympäristön tuottamat lähiruokatalouden raaka-aineet ja niiden jalostaminen Sodankylän esimerkillisen kouluruokailun mukaisesti. Jalostaminen ja edelleen kehittäminen voi liittyä uusiutuvan energian muotoihin kuten tuulivoiman tuottamaan energiaomavaraisuuteen, sähköistettyjen ajoneuvojen kehittämiseen tai esimerkiksi perinteisten kulkuneuvojen kuten rekien kehittämiseen siten, että uudessa energiatalouden maisemassa niistä tulee liikkuvuutta parantavia välineitä.

 

Kestävään matkailuun

Arktisen talouden ryhmään osallistuneiden saamelaisasiantuntijoiden mukaan matkailu on yksi arktisen talouden merkittävistä toimialoista. Luonnon elävänä ja terveenä säilymisen näkökulmasta matkailun kehittäminen tarkoittaa muun muassa matkailijoiden määrän säätelyä pienemmän hiilijalanjäljen saavuttamiseksi ja matkailutuotteiden kehittämistä niin, että kertakäyttöisten palveluiden sijaan kehitetään palveluita, jotka hyödyntävät yritysten yhteistyössä toistuvasti samoja reittejä ja tulipaikkoja.


Ytimessä on lähielinkeinojen tukeminen, tutkimukseen perustuvan lisätiedon saaminen luonnon, ihmisten ja talouden tilasta sekä yhteisöllisen - kuten osuuskuntamuotoisen toiminnan - synnyttäminen.

 

2. Hyvinvointi

Tulevaisuuden Lappi on kaikenikäisten koti, jossa kieli ja kulttuuri pysyvät elävinä ja jossa kaikkia kuunnellaan. Lapissa uskotaan tulevaisuuteen ja pidetään ”katse avarasti maailmalle ja jalat tukevasti Lapissa”. Digitaalisuuden mahdollisuuksiin on tartuttava, jotta kyetään toimimaan jälkimaantieteellisessä maailmassamme, yli rajojen.

 

 

 

Hyvinvointi -ryhmän tunnistamat
tärkeimmät tavoitteet ja toimenpiteet ovat:

 

Opinto-ohjaajista kulttuurista perillä olevia elinkeino-koordinaattoreita, jotka rohkaisevat nuoria pysymään kotikonnuilla

Hanke-sanan ja byrokratian sijaan rehtiä työntekoa ja yhteisöllisyyttä

Nuorille tukea ja tekemistä. Lapin luonto avuksi. Se parantaa

 
 
Hyvinvointi 3-01.png

Katse avarasti maailmalla, jalat tukevasti Lapissa. Digitalisaatio avulla ylittämään maantieteellisiä rajoja

Rakkaus ihmisiin, kieleen, kulttuuriin, kotiseutuun, luontoon ja koko maailmaan

 

 

 

 

Tärkeänä nähtiin, että lappilaiset nuoret uskaltaisivat jäädä kotikonnuilleen, tekemään työtä ja yrittämään. Tällä hetkellä opettajat ja opinto-ohjaajat eivät tähän kannusta. Syntyi ajatus kehittää opoille oma koulutusohjelma, joissa heistä koulutettaisiin kunnan elinkeinokoordinaattoreita. Viime kädessä nuoria tietenkin houkuttelevat työpaikkojen lisäksi myös viihtyisä työ- ja toimintaympäristö.  Yrittäjyyteen on panostettava luonnollisesti myös sillä ansaintaa on yhä useamman haettava palkkatyön ulkopuolelta.

Elinkeinokoordinaattoreilla kuten kaikilla Lapissa toimivilla pitää olla aitoa kulttuurintuntemusta. Se pitää myös olla ajan tasalla.

Nuoriin ja ikäihmisiin on kiinnitettävä erityistä huomiota. Hyviä käytäntöjä esimerkiksi ikääntyvien palveluille tulisi etsiä ja myös rahoittaa. Nuorille syrjäytymisvaarassa oleville taas pitää järjestää tukea ja tekemistä. Joutilaisuus johtaa usein huonoihin valintoihin. Luonto parantaa ja tarjoaa loputtomia toimintamahdollisuuksia ja sitähän on Lapissa runsaasti tarjolla.

Yhteisöllisyys on lappilainen voimavara ja yhteiset kohtaamiset siksi erityisen tärkeitä. Niitä tulisi järjestää useammin. Byrokratiaa ei alkuvoimaisessa ja omaperäisessä Lapissa sen sijaan tarvita eikä kankeasti johdettuja hankkeita.  Ne voidaan korvata yhteisellä työnteolla ja tositoimilla.

Hihat ylös ja yhteistyöhön, kaikui yhteinen viesti.  

Kaiken takana on kuitenkin aina rakkaus.

 

 

3. Osaamisen ja työn muutos

Osaamisen ja työn muutoksesta keskustelleen saamelaisasiantuntijoiden ryhmän tärkeimmäksi ilmiöksi ja siitä kumpuavaksi tavoitteeksi nousi selkeästi elinvoimaiset saamen kielet ja kulttuuri.

 

 

 

Osaamisen ja työn muutos -ryhmän tunnistamat
tärkeimmät tavoitteet ja toimenpiteet ovat:

Elinvoimaisten saamen kielten ja kulttuurin merkitys saamelaisten oman yhteisöllisyyden tukena nähtiin ensiarvoisena

Saamen kieliin ja kulttuuriin liittyvä tietoisuus ja tieto Suomessa ja myös kansainvälisesti on tärkeää

Kieli- ja kulttuurisiidat tarjoaisivat mahdollisuuden oppia ja osallistua yli sukupolvien ja riippumatta asuinpaikasta

 
 

Digitalisaatio nähdään keinona koulutuksen kehittämiseen ja palveluiden tuottamiseen

Saamen kielten ja kulttuurin opetuksen varmistaminen jokaiselle saamelaiselle lapselle ja nuorelle

 

 

 

Saamen kielet ja kulttuuri tukevat yhteisöllisyyttä

Elinvoimaisten saamen kielten ja kulttuurin merkitys saamelaisten oman yhteisöllisyyden tukena nähtiin ryhmässä ensiarvoisena. Kieliin ja kulttuuriin liittyvä merkitys yltää myös laajemmalle. Saamen kieliin ja kulttuuriin liittyvä tietoisuus ja tieto Suomessa ja myös kansainvälisesti on tärkeää.

 

Siidat kieli- ja kulttuuriympäristöinä

Saamen kielten ja kulttuurin elinvoimaisuuden mahdollistamiseksi ryhmä ehdottaa pienten yhteisöllisten siidojen perustamista saamelaisalueen kyliin. Kieli- ja kulttuurisiidat tarjoaisivat mahdollisuuden oppia ja osallistua yli sukupolvien ja riippumatta asuinpaikasta. Taustalla on rakkaus omaan kieleen ja kulttuuriin.

Kieli- ja kulttuurisiidaa on kokeiltu aiemminkin. Ryhmässä muistutettiin, että siidoja syntyi 2 000-luvun alussa toteutetussa hankkeessa, mutta malli ei silloin hankeluonteen vuoksi jäänyt pysyväksi. Ryhmässä olleiden saamelaisyhteisön jäsenten kokemukset taannoisesta hankkeesta olivat kuitenkin niin hyvät, että mallin uudelleen herättäminen ja kehittäminen nähdään tärkeäksi. Uusissa siidoissa digitalisaation hyödyntäminen mahdollistaisi tapoja toimia, jotka ovat paikkariippumattomia.

 

Saamelaisten oma digiloikka

Emme saa tippua kärryiltä, viestivät ryhmän osallistujat. Saamelaiset tarvitsevat oman digiloikan. Digitalisaatio nähdään keinona koulutuksen kehittämiseen ja palveluiden tuottamiseen. Etäopetus mahdollistaa ammatillisen ja korkeakoulutasoisen kouluttautumisen ilman, että on muutettava pois saamelaisalueelta. Digitalisaatio mahdollistaa kuntien kulttuurilähtöiset ja muut palvelut pitkien etäisyyksien saamelaisyhteisössä samoin kuin yhteydet muualla asuvien saamelaisten kanssa. Siidat olisivat hyvinvoinnin solmupisteitä, jossa voi olla läsnä fyysisesti tai etäyhteyksien avulla.

 

Kielen ja kulttuurin opetus jokaiselle

Ryhmän näkemyksen mukaan oleellisinta on saamen kielten ja kulttuurin opetuksen varmistaminen jokaiselle saamelaiselle lapselle ja nuorelle. Yhdenvertaisuus on tärkeä ja etäopetus on sen tavoittamisessa mahdollisuus. Jotta yhdenvertaisuus toteutuisi, on varmistettava riittävät resurssit ja selvät vastuut koulutuksen ja palveluiden tuottamisessa.

Yhtenä tärkeänä mahdollisuutena nähdään Saamelaisalueen koulutuskeskuksen edelleen kehittäminen elinkeinojen, kulttuurin ja kielien osaamiskeskukseksi.

Koko Saamenmaan, Norjan, Ruotsin ja Suomen välisen pohjoismaisen yhteistyön kehittäminen nähdään tärkeäksi, samoin Kuolan niemimaan mukaan saaminen tähän yhteistyöhön.

 

Saamelaiset luovat

Osaamisen ja työn muutoksesta keskustelleen ryhmän selkeä viesti on, että lähtökohdan saamen kielten ja kulttuurin kehittämisessä ja digitalisaation hyödyntämisessä pitää olla saamelaislähtöisyys - saamelaiset luovat itse.

 

Yhteisöllisyys ja alhaalta ylöspäin toistuvat

Sama näkökulma, alhaalta ylöspäin lähtevä yhteisöllinen kehittäminen, on tullut esiin myös muissa Lappi-sopimukseen liittyvissä työpajoissa työpajan teemasta riippumatta. Yhteisöllisyys ja alhaalta ylöspäin ovat yksi koko työpajasarjan selkeästi toistuvista näkemyksistä.

 

 

Saavutettavuustyöpaja 21.3.2017

Työpajan teemana oli saavutettavuus. Saavutettavuus palvelee sekä ihmisten hyvinvointia ja hyvän elämän edellytyksiä että liiketoiminnan edellytyksiä ja elinkeinoelämän kilpailukykyä. Nämä tavoitteet ohjaavat ja määrittävät sitä, millaista saavutettavuutta tavoitellaan.

Alustusten siivittämänä ryhmissä pohdittiin aluksi Lappi keskellä maailmaa ­hengessä liikenteen, logistiikan ja saavutettavuuden merkitystä ja mahdollisuuksia ihmisten hyvinvoinnin, nykyisen liiketoiminnan menestymisen ja uuden liiketoiminnan houkuttelemisen kannalta. Sen jälkeen siirryttiin jäsentämään sitä, mitä saavutettavuus ja yhteydet tarkoittavat konkreettisesti Lapissa, miten niitä edistetään parhaiten ja miten nämä tavoitteet tulisi kirjata Lappi-sopimukseen.

 

Mitä liiketoimintaa?

Lapin kehittämisessä nähtiin kaksi selkeää osa-aluetta, Teollisuus-Lappi ja Elämys-Lappi, jotka tukevat toisiaan. Teollisuus-Lappi lähestymistavassa on vahva liiketoimintafokus. Yhdessä nämä kaksi lähestymistapaa luovat Lapille hyviä vetovoimatekijöitä, jotka houkuttelevat eri alojen osaajia maakuntaan ja siten edelleen vahvistavat alueen vahvuuksia. Kehittyvä maakunta ­ajattelun viestintä eri kohderyhmille ja brändin kehittäminen ovat keskeisessä roolissa. Silloin viestintä eri kohderyhmille eri tavoin siitä mitä Lapissa tehdään, tavoitellaan ja tapahtuu vahvistaa eri kehityspolkuja.

 

Lapin kehittymiseen liittyy erilaisten alustojen hyödyntäminen. Matkailun näkökulmasta Visit Arctic Europe (VAE) on hyvä esimerkki alustasta, jolla voidaan saavuttaa kansainvälisesti tunnettu ja selkeästi konseptoitu ja tuotteistettu matkailualuekokonaisuus.

Työpajan näkemyksiä siitä, mihin liiketoimintaan Lapissa tulisi panostaa.

 

Millainen saavutettavuus? Millaiset yhteydet?

Eurooppalaisen liikenne- ja kuljetusinfrastruktuurin TEN-T (Trans-European transport network) laajennus Lappiin liittyy Euroopan komission arktisiin strategioihin ja tavoitteisiin. Lapin näkökulmasta tämä kehittää alueen saavutettavuutta eri alueilta ja eri alueille. Yhteydet Euroopan ytimiin ja globaaleille markkinoille ovat keskeisessä asemassa sekä teollisen liiketoiminnan että matkailuelinkeinojen näkökulmasta. Yhteyksien pitää olla kunnossa sekä etelä-pohjoinen- että länsi-itäsuunnissa henkilö- ja tavaraliikenteessä, mutta myös tietoliikenteessä. Lappi keskellä Barentsin aluetta ja kasvavaa kiinnostusta herättävää arktista aluetta voisi ottaa aktiivisen koordinaattoriroolin kehitettäessä toimintamalleja arktisten liiketoimintamahdollisuuksien hyödyntämiseen.

Työpajan näkökulmia siihen, mistä lähtökohdista ja millaista saavutettavuutta Lapissa tulisi tavoitella.

Digitaalisuus on nykyisin kaiken kehityksen ja jokaisen ekosysteemin ytimessä. Se muuttaa sekä liiketoimintaprosesseja että matkaketjuja ja ainakin parantaa niiden ennakointia ja suunnittelua. Digitalisaatiolla on rooli kaikilla osa-alueilla, tukitoiminnoista uusiksi liiketoiminta-alueiksi. Tarvitaan avoimia rajapintoja ja omiin vahvuuksiin perustuvien ekosysteemien kehittämistä. Ympäristönäkökulmat ja kestävyys pitää ottaa huomioon kaikessa liiketoiminnassa ja niiden pitää olla sisäänrakennettuina kaikkiin prosesseihin.

Työpajassa konkreettisia yhteyksiä ja yhteystarpeita peilattiin Lappi-sopimuksen toimenpanosuunnitelman listauksiin ja nostettiin esiin myös uusia näkökulmia. Yksi oleellinen kysymys on, miten mitataan tavoiteltavia asioita? Mitä tavoitellaan, sen toteutumista pitää myös mitata. Mitkä ovat oikeita mittareita, jotka vievät tavoiteltavaa kehitystä eteenpäin? Tavoitteisiin halutaan myös yhdistää rohkeita kokeiluja, kannustavan kokeilujen kulttuuria, avoimia rajapintoja ja sopivasti anarkiaa tavoiteltavien kehityspolkujen ja toteutuksen kiihdyttämiseksi.

Työpajassa esille nostettuja keskeisiä yhteyksiä ja yhteystarpeita.

 

Hyvinvointi

 

14.3.2017 järjestetyssä kevään neljännessä työpajassa työskenneltiin hyvinvoinnin parissa.

 

Työtä tehtiin viidessä ryhmässä, joiden teemoina olivat:

  • Yksin vai yhdessä - nuorten osallisuus

  • Kenen homma - hyvinvoinnin luominen kuntalaisille

  • Jaksaako ihminen - työhyvinvointi

  • Toimintaympäristö hyvinvoinnin tukena

  • Villi kortti

 

Ryhmät työstivät asiantuntijoiden laatimaa teemakohtaista tulevaisuuskuvaa. Tulevaisuuskuvista ryhmät valitsivat tärkeimpänä pitämänsä tavoitteen, jonka erityisesti haluttaisiin toteutuvan.

Villi kortti -teeman parissa työskennelleet etsivät uutta tai sivuun jäänyttä teemaa, joka tulisi vielä ottaa mukaan Lappi-sopimukseen.

Toimintaympäristö- ja Villi kortti -teemat ovat toistuneet kaikissa kevään työpajoissa.

Seuraavassa on yhteenveto hyvinvointi-työpajassa syntyneistä ajatuksista sekä tärkeimmiksi tunnistetuista tavoitteista ja toimenpiteistä. Teemakohtaisten yhteenvetojen alussa on esitelty ryhmän työskentelyn pohjana toiminut asiantuntijoiden etukäteen valmistelema tulevaisuuskuva.

Jokainen ryhmä valitsi tulevaisuuskuvasta tärkeimmän tavoitteen ja kolme tärkeintä toimenpidettä sen toteuttamiseksi.

 

 

1. Yksin vai Yhdessä - nuorten osallisuus

TULEVAISUUSKUVA

Lapissa on monipuolinen ja laadukas osaamisperusteinen koulutustarjonta ja digitalisaation myötä laajentuneet monimuotoiset työllistymismahdollisuudet. Yhä useampi nuori kuuluu vahvasti joko koulu- tai työyhteisöön ja yhteiskunnan ulkopuolelle jäävien nuorten määrä on vähentynyt huomattavasti. On luotu edellytyksiä siihen, että jokaisella nuorella on yhteisö johon kuulua. Tällaisia voivat olla myös esimerkiksi seurat, harrastukset, järjestöt, työpajat, osuuskunnat jne. Myös sosiaalinen media luo lisää mahdollisuuksia nuorten osallisuudelle.

Olemme vihdoin ymmärtäneet sen, että nuorten osallisuus ei ole erillinen asia vaan se toteutuu parhaiten varmistamalla, että kaikki nuoret ovat osa jotakin yhteisöä. Ennaltaehkäisevän toiminnan rooli nuorten syrjäytymisen ehkäisemisessä korostuu entisestään, nuorten kynnys liittyä uusiin yhteisöihin on matalampi ja yhteisöt osaavat ottaa nuoret vastaan taitavasti.

Vuonna 2025 meillä on pysyviä rakenteita nuorten osallistamiseksi ja nuorten äänen kuulemiseksi. Näitä rakenteita hyödynnetään aina kun tehdään nuoria koskevia päätöksiä. Ei kysytä vain näennäisesti vaan ollaan aidosti valmiita kuulemaan. Foorumeissa kuuluu kaikenlaisten nuorten ääni, ei vain aktiivisten nuorten. Ei kuitenkaan tyydytä siihen, että kysymällä erillisiltä ryhmiltä nuorten osallisuus toteutuu, vaan nähdään nuoria osallistava kulttuuri laajemmin eri tasoilla toteutuvaksi. Palveluiden yhteinen kehittäminen nuorten kanssa nähdään tärkeäksi.

Palvelujärjestelmän tasolla olemme onnistuneet kehittämään organisaatio-riippumattoman, nuori-lähtöisen palvelumallin, jossa nuori itse määrittelee omat tavoitteensa ja kulkusuunnan. Nuoren kohtaaminen on keskiössä ja nuorelle tarjottavat palvelut ovat tarvelähtöisiä, oikea-aikaisia ja mahdollistavat kestäviä ratkaisuja kuten oikeaan osuvan ammatinvalinnan. Yksittäisistä palveluista ollaan pääsy kokonaisiin ja koordinoituihin palveluketjuihin. Nuorten osallisuus toteutuu näin myös yksilötasolla.

Nuori-lähtöinen palvelumalli ja ajattelutapa yhdistää eri organisaatioiden palvelut, yksityiset palveluntuottajat, kolmannen sektorin toimijat sekä työnantajat yhteen. Meillä on olemassa alustoja (fyysisiä pisteitä ja digitaalisia), joihin monialainen palvelutarjonta rakentuu. Nuoren näkökulmasta palvelut on helposti saatavilla ja nuori saa yhdestä paikasta tarvitsemansa palvelut.

Digitalisaation myötä voidaan tarjota koko maakuntaan tasa-arvoiset palvelut nuorille. Hyödynnetään erilaisia virtuaalisia ratkaisuja ohjaustyössä niin, että palvelujen saatavuus ei riipu asuinpaikasta.

Kaikesta hyvästä kehityksestä huolimatta olemme kuitenkin varmistaneet sen, ettei palvelujen digitalisaatio vaadi niin vahvaa itseohjautuvuutta, että osa nuorista tippuu yhteiskunnasta. Muistetaan aina tarjota digitaalisten ratkaisujen lisäksi ja vaihtoehtona myös kasvokkain kohtaamisia. Nähdään koko Lapin nuoret yhteisenä voimavarana kuntakeskeisyyden sijaan. Luotetaan siihen, että pois lähteneet nuoret palaavat, kun he huomaavat, että Lappi on yksinkertaisesti paras paikka elää ja olla.

 

 

 

Yksin vai yhdessä - nuorten osallisuus -työryhmän tunnistamat tärkeimmät tavoitteet ja toimenpiteet olivat:

 

 

Joka kylään 3D-olkkari, joka on digitaalisten ja fyysisten palveluiden kohtaamispaikka ja jossa jaetaan osaamista

Kaikissa Olkkareissa on hyvä digitaalinen kalusto

 
 
 

Olkkarin Pidä huolta -mallin ydinajatus on tavallisen ihmisen apu toiselle tavalliselle ihmiselle

Olkkarit tekevät yhteistyötä koko kylän kanssa

 

 

 

 

VALITTU TAVOITE

Nuorten ja kaikkien 3D-olkkari joka kylään. 3D-olkkari on digitaalisten ja fyysisten palveluiden kohtaamispaikka, jossa jaetaan osaamista.

 

TOIMENPITEET

Yksin vai yhdessä -ryhmän tunnistamat tärkeimmät toimenpiteet ovat:

Kylien ja yhteisöjen kaikenikäiset ihmiset osallistetaan olkkareiden kehittämiseen omalla alueellaan. Olkkaria vetää palkattu liideri, olkkari-isäntä tai -emäntä. Vapaaehtoisia kutsutaan osallistumaan aktiivisesti toiminnan pyörittämiseen. Sukupolvien väliset negatiiviset asenteet on selätetty ja nuoret opettavat ikääntyneenpiä ja vanhemmat ihmiset auttavat nuoria hoksaamaan asioita. Kaikissa Olkkareissa on hyvä digitaalinen kalusto ja kahvilan Penakin osaa neuvoa, miten Skypeä käytetään.

Olkkarit ovat apuolkkareita: niihin on koottu tieto kylän osaajista, joihin voi olla yhteydessä. Olkkarin Pidä huolta -mallin ydinajatus on tavallisen ihmisen apu toiselle tavalliselle ihmiselle. Olkkarin apupalvelulla ei ole hintalappua.

Kouluista tehdään aktiivisesti tutustumiskäyntejä olkkareihin. Jo ala-asteikäiset tietävät, mikä Olkkari on. Olkkariksi voidaan kunnostaa vanha kylä- tai nuorisotalo. Kunnostaminen tehdään yhdessä kyläläisten kanssa. Näin Olkkari tulee kaikkien omaksi. Olkkarit tekevät yhteistyötä koko kylän kanssa: kunnan eri hallinnonalojen, kyläyhdistysten, digialan huippuosaajien, koulujen, yritysten, sponsoreiden, urheiluseurojen, metsästysseurojen, MLLn, SPRn (ystävätoiminta), Ohjaamon sekä vapaaehtoisten ja Lapin Leaderin kanssa. Olkkareista lähetetään live-lähetyksiä, joita sponsoroivat yhteistyökumppanit.

Ohjaamo koordinoi Olkkarin pilottihankkeen. Olkkarin kulut katetaan Lapin Leaderin sille hakemalla rahoituksella. Pilottihankkeessa jalkaudutaan kyliin ja innostetaan ihmisiä suunnittelemaan yhdessä oman kylän Olkkaria, osallistavaa yhteisömallia.

Ylhäältä alas -ohjaus aiheuttaa osallistumisen heikkenemistä, joten Olkkarissa kaikki ovat tasavertaisia!

 

 

2. Kenen homma? Hyvinvoinnin luominen kuntalaisille

 

TULEVAISUUSKUVA

Kuntalaisten hyvinvointi ja arjen turva ovat paikallis- ja aluetason yhteistyötä. Kunta koordinoi paikallistason yhteistyötä ja tuntee paikalliset tarpeet. Paikalliset tarpeet kootaan kunnan sähköiseen hyvinvointikertomukseen.

Paikallinen hyvinvointi syntyy kumppanuudessa kunnan, Saamelaiskäräjien, järjestöjen, kyläyhdistysten, yritysten, oppilaitosten ja muiden paikallisten ja alueellisten toimijoiden kanssa.

Paikalliset painopistealueet on nostettu maakunnalliseen hyvinvointikertomukseen. Maakunnallinen hyvinvointiohjelma on pohjana ja tausta-aineistona uuden maakunnan sote-palveluiden, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen sekä rahoituksen ja kehittämisen tehtävissä. Tätä kautta paikalliset tarpeet ja palvelutuotanto kohtaavat. Kuntien hyvinvointityötä tuetaan maakuntatasolta ja paikallisiin kehittämiskohteisiin kanavoidaan  rahoitusta.

Kuntien rooli on olla koordinoija ja kumppani. Se keskittyy itse tekemisen sijasta koordinaatioon ja paikallisen yhteisön sekä kuntalaisten aktivointiin. Hyvinvointi ymmärretään selkeästi sote-palveluja huomattavasti laajempana kokonaisuutena - työllisyys, liikunta, osallistumismahdollisuudet, yhteisöllisyys ovat nousseet paikallistoiminnassa keskiöön. Hyvinvointi on kaikkien yhteinen asia.

Sähköiset palvelut ja -osallistumismahdollisuudet ovat lisänneet hyvinvointia, ehkäisseet syrjäytymistä ja vähentäneet yksinäisyyttä.  Etä on uusi lähi, joka on tuonut uusia mahdollisuuksia erityisesti järjestöille ja yrityksille.

Lapissa hyvinvointi on luonut lisää yrittäjyyttä niin etäpalvelujen kuin lähipalvelujen toteuttajina. Järjestöjen rooli on myös vahvistunut paikallisen hyvinvoinnin, osallisuuden ja yhteisöllisyyden luomisessa.

 

 

 

Kenen homma? Hyvinvoinnin luominen kuntalaisille -työryhmän tunnistamat tärkeimmät tavoitteet ja toimenpiteet olivat:

 

 

Yhteisöllinen Lappi. Hyvinvointi on tila, tunne ja toimintaa!

Asioista otetaan rohkeasti koppia yhdessä: kun minä autan niin saan myös apua

 
 
 

Kunnan peruspalveluiden tulee olla matalan kynnyksen palveluita ja saatavilla myös sähköisesti

Luodaan ilmapiiri, jossa hyvinvointi on kaikkien asia ja kaikki kantavat siitä vastuuta

 

 

 

 

3. Jaksaako Ihminen - työhyvinvointi

TULEVAISUUSKUVA

Lappi on globaalisti haluttu työympäristö, koska täällä on mahdollisuus monipuoliseen virkistäytymiseen. Laadukas infra, yhteisöllinen tekeminen ja kansainvälinen ilmapiiri houkuttelevat osaajia ympäri maailman. Työnantajat myös tarjoavat työntekijöilleen etätyökausia Lapissa. Sijoitus työntekijöiden hyvinvointiin on sijoitus organisaatioiden tuottavuuteen.

Lapissa tehtävä työ on innostavaa ja mielenkiintoista, joten se jo itsessään luo hyvinvointia. Kun työn tekemiseen on yhdistetty hyvinvointia edistävä luonto ja toimintaympäristö, on Lapista muodostunut hyvinvoivien ihmisten mallialue.

Lapissa vallitsee perheystävällinen työkulttuuri. Työnantajat tarjoavat työntekijöilleen ratkaisuja, joiden avulla heidän on helppoa sovittaa perhe-elämän haasteet ja työnteko kestävällä tavalla yhteen.

Vuonna 2025 ihmisen hyvinvointi nähdään yhä enemmän kokonaisuutena. Tutkimukset ovat osoittaneet, että puhdas luonto ja ilma sekä yksilöllisesti räätälöity ruokavalio olennaisesti vaikuttavat hyvinvoinnin rakentumiseen. Lisäksi on todettu, että Lapin selkeät vuodenajat ja niiden mukaan eläminen rytmittää työskentelyä ja tukee ihmisen jaksamista.

Robotit huolehtivat suuresta osasta rutiininomaisista tehtävistä. Ihmisten tekemä työ perustuu IoT:sta saatavalle datalle, kuten asiakkaista ja heidän käyttäytymisestään kerääntyvälle tiedolle. Tällä tavoin varmistetaan, että Lapissa tehtävä työ on tarpeellista, eikä resursseja heitetä hukkaan.

Työympäristö on kansainvälinen ja globaali. Tietotyö ei ole enää aikaan ja paikkaan sidottua ja myös osaamista kerrytetään ja hyödynnetään globaalisti. Toisaalta on myös edelleen perinteisiin toimialoihin (kuten kaivos- ja metsäteollisuus) perustuvaa, paikkaan sidottua työtä. Työ näilläkin aloilla on kehittynyt yhä enemmän jalostukseen, mikä on johtanut uudenlaisten analytiikka-, suunnittelu- ja tuotantoalojen kehittymiseen.

 

 

 

Jaksaako ihminen - työhyvinvointi -työryhmän tunnistamat tärkeimmät tavoitteet ja toimenpiteet olivat:

 

 

 
Jaksaako ihminen_tavoite-01.png

Luonto on lappilaisten avokonttori

Yhteisön tuki on vahva

 
 
 

Työtä tehdään luottamuksen hengessä ja innostavissa ympäristöissä pilkillä, nuotiolla ja kahviloissa

Itsensä johtamisen taidot korostuvat ja niiden oppimiseen panostetaan

 

 

 

 

VALITTU TAVOITE

Luonto on lappilaisten avokonttori.

 

TOIMENPITEET

Jaksaako ihminen -ryhmän tunnistamat tärkeimmät toimenpiteet ovat:

Työ ei ole enää koko elämä. Nyt opitaan oppimaan. Sisäinen motivaatio ja merkityksen hakeminen tekemiselle ohjaa ihmistä. Aikaa on perheelle ja harrastuksille. Lappilaiset nuoret tunnistavat vahvasti juurensa ja haluavat nähdä maailmaa.

Työtä tehdään luottamuksen hengessä ja innostavissa ympäristöissä pilkillä, nuotiolla ja kahviloissa. Työtä tehdään kasvokkain ja verkon yli globaalisti. Jotta tämä mahdollistuu, huolehditaan siitä, että lappilaiset verkkopalvelut ovat helposti saatavilla ja ne sekä kaikki digityövälineet toimivat hyvin.

Työajan seuranta on siirtynyt omiin käsiin ja auttanut tavoitteiden ja roolijaon määrittelyä työnteossa. Työajasta on siirrytty työn tuloksiin. Itsensä johtamisen taidot korostuvat ja niiden oppimiseen panostetaan. Huolehditaan siitä, että osaamisen vertaistukea on saatavilla. Yhteisön tuki on vahva kylässä, maakunnassa, Lapissa, maailmassa.

Etätyöläisille luodaan yhteisiä ruokaloita ja pop up -yritystiloja, joissa kokoontua.

Työhyvinvointia pohtinut ryhmä tunnisti myös yllä kuvattuihin kehityskulkuihin liittyviä haasteita: Pystyykö virkamieskulttuuri muuttumaan kehityksen mukana, hotkaiseeko työ ihmisen kokonaan, pysyvätkö pojat mukana koulutuksessa ja jos taidot eivät riitäkään itsenäiseen ajanhallintaan, uupuuko ihminen tai syrjäytyy?

 

 

4. Toimintaympäristöt hyvinvoinnin tukena

TULEVAISUUSKUVA

Digitalisaatio on luonut toimintaympäristön, jossa jokainen lappilainen voi hyödyntää monipuolisesti ja vaivattomasti hyvinvointipalveluita. Lapin asukkaat osaavat käyttää niitä mutkattomasti.

Palvelu - ja toimintakulttuuri on ennaltaehkäisevää ja  hyvinvointia tukevaa. Painopiste sairauden hoidosta on siirtynyt ehkäisevään toimintaan.

Yksityisten ja kolmannen sektorin tarjoamat palvelut ovat nousseet merkittävään rooliin.

Kulttuuritoiminta nähdään yhtenä ennaltaehkäisevänä toiminnan muotona (teatteri, musiikki, kirjastot, museot jne) ja se on tullut lähemmäksi asukkaita digitaalisten ratkaisujen myötä.

Vaikka ihmiset ovat aktiivisia sähköisissä sosiaalisissa verkostoissa, fyysinen kanssakäyminen on korvaamatonta. Harvaan asuttujen alueiden ihmisten yhteisöllisyyttä on lisätty tarjoamalla kohtaamispaikkoja. Lisäksi Kohtaamispaikkojen tarpeellisuus ja merkitys on nähty myös isommissa keskuksissa. “Vanhan ajan” yhteisöllinen kyläkulttuuri on noussut uuteen arvoonsa.

Etätyön tekeminen harvaan asutuilla alueilla on sujuvaa ja mahdollistaa globaalin työnteon. Lappilainen toimintaympäristö tukee uuden työnteon muotoja. Lappi on kiinnostava myös kansainvälisesti työskentely-ympäristönsä vuoksi.

Luonnon merkitys hyvinvoinnin edistämisessä on noussut arvoonsa ja sitä hyödynnetään kestävästi. Alueella tarjotaan monipuolisesti luontoa hyödyntäviä hyvinvointipalveluita ja -tuotteita  eri kohderyhmille sekä valtakunnallisesti että kansainvälisesti.

 

 

 

Toimintaympäristöt hyvinvoinnin tukena -työryhmän tunnistamat tärkeimmät tavoitteet ja toimenpiteet olivat:

 

Yhteisöllinen Lappi - ilman rajoitteita!

Kylä-ja kyläilykulttuuri on vahvistunut ja ihmiset kohtaavat aiempaa enemmän niin kasvokkain

Kohtaamisia tapahtuu myös virtuaalisesti kylä-appsien avulla

 
 

Uudenlaisten jakelupalvelujen avulla lääkkeet, kirjaston kirjat, tilatut tuotteet ja posti saadaan kulkemaan perille tasavertaisesti

Alueelliset osaamispankit ovat aktiivisessa käytössä ja verkostomainen yhdessä yrittäminen on arkipäiväistynyt

 

 

 

 

5. Villi kortti

Villi kortti -teema on toistunut jokaisessa Lappi-sopimusta valmistelevassa työpajassa. Villillä kortilla on etsitty sellaista teemaa, ilmiötä tai kehityssuuntaa, joka on nähty  tärkeäksi tuoda mukaan tulevaan Lappi-sopimukseen ja jota ei työpajan teemoissa muuten ole riittävästi otettu huomioon.

Hyvinvointi-työpajassa Villi kortti -ryhmän jäsenet tarkastelivat aluksi aiempien villikorttilaisten teemoja ja nostoja:

Ensimmäisessä arktinen talous -työpajassa nousi esiin jakamistalous ja sen kehittymistä edistävä arvomuutos. Osaamisen, työn ja innovaatioympäristöjen muutos -työpajassa tutkittiin monialaosaamisen ja erikoistumisen merkitystä erityisesti kehittyvässä digitaloudessa ja Lapin harvaan asutussa ja pienyritysvaltaisessa toimintaympäristössä. Menestyksen tekijät -työpajassa etsittiin menestyksen edellytyksiä positiivisesti kehittyvässä keinoäly-ympäristössä.

 

 

 

Villi kortti -työryhmän tunnistamat tärkeimmät tavoitteet ja toimenpiteet olivat:

 

 

Luottamus Lappiin. Asukkaat ja kävijät tuntevat, että elämä on mielekästä, jossa toimitaan yhdessä, ei yksin

Hyvinvoinnin rakentamisessa Lapin rauhalla ja luonnolla on suuri merkitys

 
 
 

Lapista on tullut kansainvälisestikin digiosaamisen keskus, jossa keinoälyä hyödynnetään pelottomasti

Lapin tunnistettuja ominaispiirteitä aidosti arvostetaan ja hyvinvointi-osaaminen on lappilaisten taito, Lappi Power

 

 

 

 

Hyvinvointi-työpajan villikorttilaiset tunnistivat edellisten työpajojen nostoista teemoja, joilla ryhmä näki olevan vahvoja hyvinvointivaikutuksia:

Lapin etäisyydet ovat selvä hyvinvointiasia, edellytyksenä tasavertaisten mahdollisuuksien takaaminen ja yhtenä mahdollisena ratkaisuna keinoälyn mahdollistama robottiautojen täsmäliikenne. Arktisen talouden näkökulmasta hyvinvointikysymys on, onko kymmenen vuoden kuluttua rahaa sellaisena kuin nyt edes olemassa.

Tärkeimmäksi tekijäksi ryhmä nosti kuitenkin sen, että Lapin kehityksen kannalta vakaus hyvinvoinnissa on välttämätöntä. Tämä kiteytyi sanoihin luottamus Lappiin.

Luottamus Lappiin merkitsee Lapin erottumista muista alueista ja kansainvälisesti ympäristönä, jossa asukkaat ja kävijät tuntevat, että elämä on mielekästä, jossa toimitaan yhdessä, ei yksin, jossa varmistetaan osaamisen taso ja jossa tunnistetaan, että tunne on hyvinvoinnin edellytys.

 

Vuorovaikutteisemman ja syvällisemmän hyvinvoinnin rakentamisessa Lapin rauhalla ja luonnolla on suuri merkitys samoin kuin Lapin omalla tahdolla ja temperamentilla.

Hyvinvoiva Lappi syntyy myös digitalisaation avulla. Asenteet ovat muuttuneet niin, että digiyhteydet toimivat kaikille ja kaikkialla ja Lapista on tullut kansainvälisestikin digiosaamisen keskus, jossa keinoälyä hyödynnetään pelottomasti.

Tärkeintä on kuitenkin, että luonto ja muita Lapin tunnistettuja ominaispiirteitä aidosti arvostetaan ja hyvinvointiosaaminen on lappilaisten taito, jonka kasvattamiseen osataan panostaa. Kaikesta edellä kuvatusta syntyy Lappi Power, joka tekee Lapista kansainvälisestikin erottuvan hyvinvointialueen.

 

 

Liity keskusteluun

Mitä ehdotuksia ehdottomasti kannatat? Mitä jäi puuttumaan tai mitä pitäisi vielä miettiä lisää?

Voit lisätä kommenttisi alla olevaan kommenttikenttään tai lähettää ajatuksesi sähköpostilla osoitteeseen mervi.nikander@lapinliitto.fi